Pajarin kunniamerkit

Museovirasto on ostanut huutokaupassa haltuunsa kenraalimajuri Aaro Pajarin kunniamerkkikokoelman.

Mitalikokoelmaan kuuluu 22 kunniamerkkiä.

Mannerheim-risti Aaro Pajarille myönnettiin kahdesti, kuten vain kolmelle muulle suomalaissotilaalle.

Virasto maksoi kokoelmasta 74 000 euroa. Kaksi kolmasosaa kokoelmasta museovirasto omisti jo ennestään.

Kenraalimajuri Aaro Pajarin kunniamerkkikokoelma

  • Vapaudenmitali, 2. ja 1. luokka, 1918
  • Vapaussodan muistomitali, soljet ”Pohjanmaan vapautus” ja ”Savo”, 1919
  • Aunuksen retken muistomitali, 1922
  • Ruotsin maanpuolustusyhdistyksien keskusliiton hopeinen ansiomerkki, 1928
  • Viron suojeluskuntien Valkoisen ristin 3. luokka, 1930
  • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki, 1930
  • Ruotsin Vaasa-ritarikunnan 2. luokan komentajamerkki, 1933
  • Latvian suojeluskuntien ansioristi, 1933
  • Suojeluskuntien ansioristi, 1935
  • Heimosotaristi kahden soljen kera, 1938
  • Vapaudenristi, 1. luokka miekkojen kera, 16.4.1940
  • Talvisodan muistomitali miekkojen kera, solki ”Tolvajärvi”, 1940
  • Tolvajärven muistoristi 1939-1940, 1940
  • Mannerheim-risti, 2. luokka (n:o 12), 14.9.1941
  • Saksan rautaristi, 2. luokka, syksyllä 1941
  • Vapaudenristi, 1. luokka miekkojen ja tammenlehvän kera, 25.4.1942
  • Saksan rautaristi, 1. luokka, 25.5.1942
  • Mannerheim-risti, 2. luokka, myönnetty toistamiseen 16.10.1944
  • Suomen reserviupseeriliito kultainen ansiomerkki, 1947

Lisäksi kokoelmaan kuuluu

  • Vapaussodan invalidimerkki (1925)
  • Vöyrin sotakoulun merkki (1918)
  • Sotakorkeakoulun merkki (1926)

sekä joukko sekalaisia muita merkkejä

06.05.1941 Pajari asevelikylä

Nekalassa sijaitseva Asevelikylä rakennettiin 40-luvulla sotainvalidien ja heidän perheidensä asunnoiksi.

Tampereen asevelikylää alettiin rakentaa talkoohengen vallassa välirauhan vuotena 1941.

Tampereen aseveliyhdistys keräsi rahaa markkamääräisesti enemmän kuin Helsingissä, sekä tavaraa kaikkiaan 26 talon rakentamiseen ja tilasi Alvar Aallolta piirustukset.

Toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina 1941 iso talkooporukka kokoontui Pyynikintorille, josta se marssi eversti Pajarin johtamana ja työväenyhdistyksen soittokunnan tahdittamana satojen metrien mittaisena rivistönä Nekalaan aloittamaan kylän perustustyöt.

Jopa 300 talkoomiestä lähti autokulkueessa Pyynikintorilta kohti Nekalaa.

Ensimmäisessä kuorma-autossa soittokunta soitti marssisäveliä ja autojen kyljissä oli rakennushankkeesta kertovat mainosjulisteet.

Perustuksia alettiin kaivamaan toukokuun 6. päivänä 1941.

”Talkoolaiset, noin 300 miestä lapiot ja kanget olallaan, lähtivät autoilla Pyynikintorilta Nekalaan soitto-kunnan kaiutellessa ensimmäisestä autosta komeita marssi-säveleitä ja iskevien mainosjulisteiden loistaessa kulkuneuvojen kyljissä.”

Aseveliyhdistyksen kunniapuheenjohtaja kenraalimajuri Aaro Pajari aloitti työt kaivamalla ensimmäiset lapiolliset maata.

Tilaisuus radioitiin, sanomalehdet tekivät aktiivisesti kylähanketta tunnetuksi ja Otran näyteikkunassa oli Asevelikylä-näyttely, josta tamperelaiset saattoivat seurata töiden etenemistä.

Kylä valmistui 80 000 tunnin talkootyöllä syyskuussa 1943. Töissä oli vapaa-aikanaan 100–150 miestä eri yrityksistä.