Pajun taistelun 100-vuotisjuhlaan 31. tammikuuta 2019 Viron Valgassa osallistui arvovaltaisia vieraita kuten Viron presidentti Kersti Kaljulaid. Suomesta tervehdyksen toi puolustusministeri Jussi Niinistö.
Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö laski seppeleen. Kuva: Sirkka Ojala
PPPY pj kenraalimajuri Kalervo Sipi laskee muistoseppeleen Pajun muistomerkille. Kuva: Sirkka Ojala
Pajarin Pojat kenraalimajuri Kalervo Sipi, Tuomo Juntunen sekä Helena Pajari-Turpeinen, Suomen puolustusministeri Jussi Niinistön kanssa Virossa Pajun taistelu 100 vuotta tilaisuudessa.
Virolaiset yhdessä suomalaisten ja latvialaisten kanssa juhlivat 100-vuotispäivää eräässä itsenäisyyden sodan tärkeimmistä Pajun-taisteluista eri puolilla Valgan rautatieasemaa.
Jussi Niinistö, Kallervo Sipi, Olev Teder ja Tuomo Juntunen keskustelevat Pajun taistelun 100-vuotisjuhlassa. Kuva: Sirkka Ojala
Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen puheenjohtaja, kenraalimajuri Kalervo Sipi puhui kunniakäynnin yhteydessä Pohjan Poikien muistokivellä Pajun kartanon pihassa.
Kuva: Sirkka Ojala.
Pajun taistelu oli yksi Viron itsenäisyyden sodan verisimmistä taisteluista.
Etelä-Viron rautateiden taistelu oli välttämätöntä itsenäisyyden sodan voittamiseksi.
Pajun taistelu käytiin lähellä Valgan kaupunkia sijaitsevan Pajun kartanon hallinnasta 31. tammikuuta 1919 Viron vapaussodan aikana. Suomalaisista vapaaehtoisista koostuneet Hans Kalmin johtamat Pohjan Pojat ja virolainen Julius Kuperjanovin pataljoona etenivät alueella kohti Valgaa.
Neuvosto-Latvian joukot valtasivat Pajun kartanon yöllä ja virolaiset joukot hyökkäsivät kartanolle kärjessä takaisinvaltausyrityksen yhteydessä.
Virolaisten hyökkäys pysähtyi ja vuorossa olivat nyt Pohjan Pojat. Suomalaistenkin hyökkäys oli tyrehtyä, mutta onnistui lopulta illan jo hämärtäessä. Pian taistelun jälkeen vallattiin myös Valga, josta punaiset olivat vetäytyneet.
Punaiset olivat menettäneet noin 100 miestä. Suomalaiset menettivät kaatuneina noin 28 miestä ja haavoittuneina 39. Virolaisia kaatui 14 ja haavoittui 41–48. kaatuneiden joukossa oli virolaisia komentanut Kuperjanov.
101 vuotta sitten tuon viereisen Markkulan talon pihamaalla helvetti
oli sanan mukaisesti irti. Asian traagisuudesta huolimatta on kuitenkin
äärimmäisen hienoa, että Suinulan uhrien muisto elää. Periaatteessa
nytkin voisi olla 100-vuotismuistaminen, alkoihan perinne 1919. Ja vsta
1933 lähtien juuri tällä paikalla, kun tuo muistomerkki valmistui.
101 vuotta sitten yleistilanne oli pelkkää myllerrystä. I
maailmansota ei ollut vielä ohi. Venäjä oli vallankumouksen pyörteissä.
Vain muutama päivä Suinulaa aikaisemmin sosialidemokraattinen
kansanvaltuuskunta – siis punaiset – olivat aloittaneet aseellisen
vallankumouksen – eli kapinan laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan.
Samaan aikaan valkoisen Suomen tuolloin vielä vähäiset joukot olivat
aloittaneet venäläisten varuskuntien riisumisen aseista Pohjanmaalla.
Punaiset valtasivat nopeasti eteläisimmän Suomen, etenkin sen
suurimmat kaupungit, Tampereen mukaan lukien. Suojeluskuntalaiset
päättivät paeta kaupungista ja pyrkiä valkoiseen Suomeen. Illalla 30.1.
lähdettiin kaupungista pieninä ryhminä. Matkalla Suinulaan tehtiin
joitakin amatöörimäisiä ”sotatoimia”, joiden merkitys oli lähinnä paon
ilmitulo. Tampereen punakaartin jäljittäjät pääsivätkin nopeasti
selville suojeluskuntalaisten olinpaikasta, siis tuosta Markkulasta.
Syntyi piiritystilanne ja lyhyt, noin tunnin tulitaistelu, joka
päättyi 112 suojeluskuntalaisen antautumiseen. Suojeluskunnan ja
punakaartin välillä tehtiin kirjallinen sopimus, jossa henki taattiin
kotiin palaaville. Kuitenkin paikalle tullut venäläisten tukema
turkulaispunakaartilaisten joukko alkoi sopimuksesta piittaamatta
silmittömän tulituksen ja riehunnan pistimillä ja miekoilla.
Tässä verilöylyssä kuoli 14 suojelus-kuntalaista. Yksi oli haavoittunut kuollettavasti jo tulitaistelussa ja lisäksi vielä kaksi muutoin Markkulan tapahtumien yhteydessä. Haavoittuneita oli 26 ja vangiksi jäi n. 50. Kuusi miestä oli ollut jo piirityksen alkaessa partioimassa Markkulan ulkopuolella. Kymmenkunta oli päässyt pakenemaan jo tulitaistelun aikana ja puolisentoista kymmentä pääsi pakoon verilöylystä.
Kuva Jorma Hautala.
Suinulan
merkitys oli valitettavasti paljon, paljon suurempi kuin pelkkä
paikallinen kahakka. Sodan pääjoukkojen keskinäiset taistelut
eivät olleet vielä kunnolla edes alkaneet, kun tällainen
joukkoteloitus jo tapahtui. Tieto joukkosurmasta sai jopa
kansainvälisiä mittasuhteita – tuomittiin Ruotsin, Englannin ja
Italian konsulien toimesta.
Punaisten
kannalta tapahtuma ei tiennyt hyvää edes vallankumouksensa
etenemiselle. Paljastihan se, että kurittomat joukot eivät olleet
alkuunkaan johtajiensa komennossa. Ja vielä pahempaa seurasi.
Suinula kostettiin moninkertaisesti.
Unohtamatta sodan ja jälkiselvittelyjen kärsimyksiä, olisikin
vähintään yhtä tärkeätä tuoda esille, mitä lopulta saavutettiin.
Voitettiin kansallinen itsemääräämisoikeus – vapaus ja myös demokratia
voitti, samoin oikeusvaltioperiaate, laajat yksilönvapaudet mielipiteen
ilmaisusta vapaaseen matkustamiseen – luetteloa voisi jatkaa.
Kuva Jorma Hautala.
Koulujen merkitys on toimia myös siltana perinnön siirtymisessä
sukupolvelta toiselle. Vuosi sitten 100-vuotisjuhlavuonna Tampereen
ammattikorkeakoulun opiskelijat laskivat peruskoululaisten sitomat
pikkuseppeleet jokaiselle Teknillisen opiston surmatulle.
Kunnia-vartiossammekin oli entisiä Teku:n oppilaita.
Hyvät juhlavieraat, Tervetuloa Tammisunnuntain kirkkoiltaan. Tammisunnuntain muistojuhlan perinne pohjaa kauaksi taakse päin eli tapahtumiin 101 vuotta sitten.
Tammikuun 27. ja 28. päivien välisenä yönä 1918 vastikään itsenäistyneen Suomen hallituksen joukot alkoivat kenraali Mannerheimin johdolla riisua maassa vielä olevia vieraan vallan sotajoukkoja aseista. Alkoi Vapaussota. Vapaussodan tuloksena maamme nuori itsenäisyys varmistui.
Viime vuonna vietimme Suomen itsenäisyyden 100. juhlavuotta. Tämä kirkkojuhlamme oli arvokas alku monille aihetta koskeville tapahtumille. Tänä vuonna katseemme kääntyy Suomenlahden toiselle puolelle. Siellä juhlitaan tänä vuonna ensimmäisen itsenäisyyden 100. vuotta.
Suomalaisten vapaaehtoisten taistelujen muistotapahtumia oli vuoden alkupäivinä Pohjois-Viron Kuusalussa, ensi viikon torstaina on ns. Pohjan Poikien taistelun 100-vuotismuistojuhla Etelä-Viron Pajussa ja Valgassa sekä 23. helmikuuta muistojuhla Pohjois-Latvian Aluksnessa ja Bejassa.
Kirkkoiltamme on ennen muuta kiitosjuhla. Korkeimman johdatuksella ja avulla olemme saaneet yli sata vuotta elää vapaassa, itsenäisessä maassa. Olkaamme siitä kiitollisia ja onnellisia. Ja toimikaamme sen eteen, että tulevatkin sukupolvet saavat elää vapaassa maassa.
Järjestäjien – Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen ja Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piirin – puolesta kiitän lämpimästi juhlamme esiintyjien mittavaa joukkoa, kirkon omaa väkeä – Osmo Honkasta, Tuomas Laatua ja Jussi Houttua – sekä Ilmavoimien soittokuntaa, Pirkanpoikia ja partiolaisia. Kiitos juhlapuheen pitäjälle, rovasti Sauli Keskiselle. Edelleen kiitos noin 25 kansalaisjärjestölle, jota lippuineen osallistuvat lippulinnaan sekä Suomen lippua kantaville Kangasalan Reserviupseereille.
Kolehti kannetaan Tarton Suomen-poikien ja heidän leskiensä
sekä Pirkanmaan sotaveteraanien leskien huoltotyöhön. Veteraanien lesket
elävät usein taloudellisesti ahdingossa. Tammisunnuntain kirkkojuhlan
kolehdin tuotolla olemme voineet helpottaa heidän elämäänsä ja niin
haluamme tänäkin vuonna.
Tuttuakin
tutummassa laulussa Kotimaani
omi Suomi
on neljäs säkeistö, jota ei useinkaan lauleta. Rukouksemme tänään
voisi kuulua tämän säkeen sanoin:
Kotimaa on mulle kallis, sen ma tahdon omistaa Suomen maan jos Luoja sallis olla aina vapaa maa Suomen maan jos Luoja sallis olla aina vapaa maa
Hyvät juhlavieraamme. Toivotan teille antoisaa kirkkoiltaa ja hyvää Suomen alkanutta vuotta!
Pajarin Poikien Perinneyhdistyksellä ja Pirkanmaan Aluetoimistolla on kunnia kutsua Teidät viettämään Pajari -päivää ja samalla Pirkanmaan alueen maakuntakomppanioiden perinnepäivää.
Kutsumme PPPY jäsenet keskiviikkona 12.12.2018 Kalevan lukiolle Tampereelle
Ohjelma
16.00 – Kunniakäynti ja seppeleenlasku Sankariristillä ja kenraalimajuri A.O. Pajarin muistomerkillä Kalevankankaalla 17.00 – Kahvitarjoilu Kalevan lukiolla, Salhojankatu 33
18.00 – Pääjuhla Kalevan lukion juhlasalissa
Pukukoodi: Tumma puku ja kunniamerkit, paraatipuku
JR 27 – kärkirykmenttinä halki Kannaksen 1941 Pajari päivän 12.12.2018 esitelmä Tuomo Juntunen
Yhdistyksemme onkesän aikana rekisteröitynyt. Siihen liittyi tarve muuttaasääntöjämme. Uudet sääntömme hyväksyttiin yksimielisesti tiistaina 16.10.2018 pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa.
Välittömästi
kokouksen jälkeen pidetyssä kerhoillassa jäsenemme Matti
Lehtimäki esitelmöi
aiheesta ”Meririntaman
ilmatorjunta jatkosodassa – 12.
It.KKK Suursaaren ja Tytärsaaren taisteluissa 1942”.
Mielenkiintoisen tarinan pohjana oli Matin oma vasta ilmestynyt
kirja. Paikalla oli 40 henkilöä.
Vuodenviimeinen yhteinen tapahtuma on Pajari-päivä:
PajarinPoikien Perinneyhdistyksellä ja Pirkanmaan Aluetoimistolla onkunnia kutsua Sinut viettämään Pajari-päivää ja samalla Pirkanmaan alueen maakuntakomppanioidenperinnepäivää keskiviikkona 12.12.2018 Kalevan lukiolleTampereelle.
Ohjelma 16.00- kunniakäynti ja seppeleenlasku Sankariristillä ja kenraalimajuriA.O. Pajarin muistomerkillä Kalevankankaalla 17.00 -kahvitarjoilu Kalevan lukiolla, Salhojankatu 33 18.00 – PääjuhlaKalevan lukion juhlasalissa
Tervetuloa!
Tulevat
matkat:”Paju
100” 30.1. – 1.2.2019,
Valga ja Marienburgin
taistelun muistomerkin paljastus22. – 24.2.2019,
Aluksne ja Beja – ilmoittautumiset Markulle ja Helenalle
Sotahistoria-ja kulttuurimatka Pohjois-Puolaan 24. – 28.4.2019, matkanjohtaja jaasiantuntija Erkki Eskelinen
Muuttunut
aika: ”Pajarin
Pojat itsenäisyydentiellä”-hanke – JR
16:n juhla Luumäellä la
19.10.2019!
Pajarin Poikien Perinneyhdistys ry:n ylimääräinen kokous ja kerhoilta
Tiistaina 16.10.2018 klo 18.00 Tampereen Suojeluskunta ja Lottamuseolla pidettiin PPPY:n ylimääräinen kokous samalla kerhoillan kanssa.
PPPY:n puheenjohtaja Kalervo Sipi veti kokouksen läpi.
Yhdistyksemme on kesän aikana rekisteröitynyt.
Elokuun alussa tuli Patentti ja rekisterihallitukselta (PRH) päätös, että olemme Pajarin Poikien Perinneyhdistys ry, reknro 222.066.
Rekisteröintiin liittyi tarve muuttaa sääntöjämme. Sen takia hallitus päätti kutsua kerhoillan yhteyteen ylimääräisen kokouksen.
Paikalla oli 40 henkilöä, nuoria ja vanhoja. Ilahduttavaa oli, että mukaan oli lähtenyt Pajarin Poika, kunniajäsenemme Kauko Mäenpää. Pajarin Poikien jälkeläisistä mainittakoon Iiris Lehmuskenttä, Juhani Kivelä ja Timo Siukosaari.
Juhani Kivelä, Timo Siukosaari sekä Pajarin Poika kunniajäsen Kauko Mäenpää.
PPPY:n puheenjohtaja Kalervo Sipi esitteli yhdistyksen uudet säännöt PRH:n rekisteröinnin yhteydessä hyväksytyssä muodossa.
Käydyn lyhyen keskustelun jälkeen uudet säännöt hyväksyttiin yksimielisesti muuttamattomina.
Nyt PPPY:llä on käytössä säännöt, jotka hallituksen mielestä ovat ajan hengen mukaiset ja modernit. Uudet säännöt ovat joustavat ja ne tarjoavat hallitukselle hyvät toimintamahdollisuudet!
Välittömästi kokouksen jälkeen aloitettiin kerhoilta.
Puheenjohtaja avasi tilaisuuden kertoen mm kokemuksiaan lokakuun alun retkestä tämän päivän Tolvajärvelle ja Aittojoelle.
Harri Holm Viitavaarassa isoisänsä kaatumispaikalla.
Matkalla olivat mukana JR 16:n II p:n lääkärin Voitto Talolan poika Mikko Talola ja III P:n komentajan jääkärimajuri Jussi Leimun tyttärenpoika Harri Holm. Molemmat olivat konkreettisesti sukujensa sotatiellä.
Matkustus rajan takana tapahtui nykyisten tieolosuhteiden takia venäläisellä maastoautolla kuljettajana venäläis-virolainen Rein Sõstra.
Kerhoillassa esitelmän piti tietokirjailija, majuri res. Matti Lehtimäki aiheenaan ”Meririntaman ilmatorjunta jatkosodassa – 12. It.KKK Suursaaren ja Tytärsaaren taisteluissa 1942”.
Kerhoillan esitelmöitsijä tietokirjailija, majuri res. Matti Lehtimäki
Kerhoillan pääaiheena oli reservin majuri, tietokirjailija Matti Lehtimäen esitys hänen vasta ilmestyneen kirjansa ”Meririntaman ilmatorjunta 1941-1944 – Lehtimäen ja Landtmanin matkassa” pohjalta.
Tietokirjailija Matti Lehtimäen vasta ilmestynyt kirja ”Meririntaman ilmatorjunta 1941-1944 – Lehtimäen ja Landtmanin matkassa”
Jäsenemme Matin mielenkiintoinen teos on kahden veteraanin vuoropuhelu täydennettynä mm sotapäiväkirjoista saaduin virallisin tapahtumatiedoin.
Kirjan päähenkilö on Matin isä tykkimies Armo Lehtimäki. Hänen kanssaan tarinaa kertoo samat vaiheet kokenut terävämuistinen ja rintamakokemuksensa hyvin dokumentoinut, vieläkin elossa oleva veteraani, silloinen vänrikki Christian Landtman.
Kirja on nelivuotisen, erittäin perusteellisen tutkimustyön tulos. Matti on tutustunut Kansallisarkistossa yli sataan sotapäiväkirjaan ja valokuvannuti 7 000 dokumenttisivua.
Teoksessa on yli sata valokuvaa, joista suurin osa on veteraaneilta saatuja ja aiemmin julkaisemattomia. Mahtava määrä erilaisia taulukoita ja luetteloita sekä Matin itse piirtämät karttapiirrokset täydentävät kokonaisuutta.
Matti Lehtimäki kertoo teoksessaan myös mielenkiintoisesti ja ihan uudesta ilmatorjuntamiehen näkökulmasta Pajarin joukkoineen Mannerheimin tarkassa valvonnassa maaliskuussa 1942 toteuttamasta Suursaaren valtauksesta. Juttua on kirjassa 36 sivua.
Tämä tekee kirjasta meitä pajarilaisiakin kiinnostavan.
Matin tiedontäyteisen ja elävän esityksen jälkeen virisi vilkas keskustelu. Lopuksi halukkaat voivat hankkia itselleen Matti Lehtimäen teoksen hänen signeeraamanaan. – Kiitos, Matti!
Tasavallan presidenttimme Sauli Niinistö on päättänyt myöntää kunniamerkin Pajarin Poikien perinneyhdistyksen kunniapuheenjohtajalle Helena Turpeiselle 4.6.2018.
Suomen Leijonan ansioristin Helena Pajari-Turpeiselle luovuttaa kenraalimajuri Kalervo Sipi Kalevankankaan hautausmaalla Vapaussodan muistomerkillä maanantaina 4.6.2018 klo 11.30.
Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunta järjestää 4.6.2018 klo 18.00 Leinolassa Mannerheimin patsaalla muisto- ja seppeleenlaskutilaisuuden.
Seppeleen laskijat Marskin patsaalle Vehmaisissa Tampereen varuskunta, Tampereen kaupunki ja Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry.
Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunnan toiminta on pääosin veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen ylläpitämää yhteistyötä Tampereen varuskunnan, Tampereen kaupungin, muiden tamperelaisten järjestöjen, oppilaitosten, viranomaisten ja laitosten kanssa.
Toiminnan rahoittamiseksi kaupunki myöntää vuosittain toiminta-avustusta.
Pieni osa tarvittavista varoista kerätään toimijoiden maksamilla vapaaehtoisilla jäsenmaksuilla.
Jotta seremoniaosaaminen ei katoa, Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää joka toinen vuosi Tampereella päivän mittaisen seremoniakoulutustilaisuuden.
Suosittelemme taustajärjestöjemme osallistuvan koulutuksiin lähettämällä niihin seremonioihin osallistuvia jäseniänsä.
Järjestettävistä koulutuksista välitetään tietoja sähköpostitse.
Ohjeistamme myös seuraamaan verkkosivua www.mpk.fi ja siellä Pirkanmaan koulutusohjelmia.
Kiitämme kaikkia Kansalaisjuhlatoimikunnan työhön osallistuneita ja osallistuvia sekä yhteistyökumppaneita.
Tampereen varuskunta järjestää Puolustusvoiman lippujuhlan päivänä maanantaina 4.6.2018 klo 12.00 Tampereen Kalevankankaan sankarihaudalla kunniakäynti- ja seppeleenlaskutilaisuuden.
Kansalaisjärjestöjen lippulinna kokoontuu Kalevankankaan hautausmaan pääportilla klo 11.30.
Seppeleen laskijat sankarihaudalle Kalenvankankaalla Tampereen varuskunta, Tampereen kaupunki ja Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistys ry.
Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunta järjestää Kalevankankaan hautausmaan sankarihaudalla vuosittain kunniakäynti- ja seppeleenlaskutilaisuudet Kaatuneitten muistopäivänä toukokuun kolmantena sunnuntaina ja Itsenäisyyspäivänä 6.12.
Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunnan toiminta on pääosin veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen ylläpitämää yhteistyötä Tampereen varuskunnan, Tampereen kaupungin, muiden tamperelaisten järjestöjen, oppilaitosten, viranomaisten ja laitosten kanssa.
Toiminnan rahoittamiseksi kaupunki myöntää vuosittain toiminta-avustusta.
Pieni osa tarvittavista varoista kerätään toimijoiden maksamilla vapaaehtoisilla jäsenmaksuilla.
Jotta seremoniaosaaminen ei katoa, Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää joka toinen vuosi Tampereella päivän mittaisen seremoniakoulutustilaisuuden.
Suosittelemme taustajärjestöjemme osallistuvan koulutuksiin lähettämällä niihin seremonioihin osallistuvia jäseniänsä.
Järjestettävistä koulutuksista välitetään tietoja sähköpostitse.
Ohjeistamme myös seuraamaan verkkosivua www.mpk.fi ja siellä Pirkanmaan koulutusohjelmia.
Kiitämme kaikkia Kansalaisjuhlatoimikunnan työhön osallistuneita ja osallistuvia sekä yhteistyökumppaneita.
PUOLUSTUSVOIMAIN LIPPUJUHLAN PÄIVÄ on virallinen liputuspäivä.
Päivää on juhlittu vuodesta 1942 lähtien 4.6. Tätä ennen armeijan lippujuhla oli 16.5. vuodesta 1919 lähtien.
Todelliseksi itsenäisyyspäiväksi suunniteltiin 16.5.1918, jolloin Helsingissä pidettiin Vapaussodan päätösparaati.
Toukokuussa ollut lippujuhlan päivä säilytti pitkään epävirallisen kansallispäivän aseman. Sillä oli suuri kansansuosio.
Päivän vietossa oli keskeistä suojeluskuntien ja armeijan paraatit.
Ensimmäinen paraati järjestettiin 16.5.1919. 16.5. oli valkoisen armeijan ja vapaussodan näkyvin kansallinen merkkipäivä 1920- ja 1930- luvuilla.
Vuonna 1934 armeijan lippujuhla määriteltiin viralliseksi liputuspäiväksi (asetus 27.4.1934).
Ylipäällikkö Mannerheim määräsi vuonna 1940, ettei lippujuhlan päivää vietetä vuonna 1940 vaan 19.5. vietettäisiin sodassa kaatuneiden sankarivainajien muistoa. Tarkoituksena oli edistää kansallista sopua.
Suomen ollessa jo uudessa sodassa muutettiin kesäkuun alussa 1942 liputusasetusta siten, että armeijan lippujuhlan päivä siirrettiin marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän kohdalle.
Aluksi päivää kutsuttiin Suomen Marsalkan syntymäpäiväksi, mutta varsin pian sitä nimitettiin puolustusvoimain lippujuhlaksi.
1970-luvun kalentereiden liputuspäivälistassa päivän virallisena nimenä on Suomen Marsalkan syntymäpäivä, jota vietetään puolustusvoimain lippujuhlana.
Lippujuhlan päivänä järjestetään näyttävä soti- lasparaati.
Seremonia järjestetään seuraavan ohjelman mukaisesti:
PUOLUSTUSVOIMAIN
LIPPUJUHLAN PÄIVÄ 4.6.2018
KUNNIAKÄYNTI JA SEPPELEENLASKU KALE-
VANKANKAAN SANKARIHAUDALLA KLO 12.00
LIPUN VASTAANOTTO
Satakunnan Lennoston esikuntapäällikkö
SUOMALAINEN RUKOUS
Puolustusvoimien varusmiessoittokunta
RUKOUS
Pastori Mauri Nieminen
VIRSI 577:1-3
Puolustusvoimien varusmiessoittokunta ja juhlayleisö
PUHE
Eversti Timo Saarinen Tampereen varuskunta
LAULUESITYS
Suomen laulu säv. Fredrik Pacius, san. Emil von Qvanten, suom. Taavi Hahl ja Finlandia-hymni säv. Jean Sibelius, san. V. A. Koskenniemi Mieskuoro Pirkanmiehet, johtaa Marja-Liisa Rautelo
SEPPELEEN LASKU
Tampereen varuskunnan päällikkö, Tampereen kaupungin ja Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistys ry:n edustajat
PORILAISTEN MARSSI
Puolustusvoimien varusmiessoittokunta
SUOMEN LIPPU POISTUU
Satakunnan Lennoston esikuntapäällikkö
Suomen lipun poistumisen jälkeen tilaisuus sankariristillä päättyy.
Liput ja joukot poistuvat komentojen mukaan Kalevantien suuntaan.
Alkuun Kaartin soittokunta esitti Sibeliuksen säveltämän Alla Marcian.
Kaartin soittokunta – Alla Marcia
Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö seurassaan eduskunnan puhemies Risikko.
Juhlan avasi Tampereen Suomalaisen Klubin varapuheenjohtaja ja Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Kalervo Sipi.
Kenraalimajuri evp Kalervo Sipi
Arvoisa eduskunnan rouva puhemies, kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, hyvä juhlaväki.
Kolmen vapaussotamme ylipäällikkö Mannerheim on kaikkien noiden taistelujen jälkeen todennut vuoden 1918 sodasta:
”Harvoin lienee sotaa viety voittoon niin vähin aineellisin voimavaroin, harvoin niin vaativia sotatoimia suoritettu improvisoiduin joukoin.”
Suomen armeija, jota omassa maassa moni vihasi ja parjasi, pelasti maan perikadosta ja loi perustan Suomen tulevaisuudelle itsenäisenä valtiona, lujemman kuin mikään julistus.
Jos Vapaussotaa katsellaan niiden kahden sodan muodostamaan taustaa vasten, jotka Suomi joutui käymään viime maailmanpaljon yhteydessä, ei kukaan voi olla näkemättä vuoden 1918 taistelua oikeassa valossa.
Kolmen sotamme päämäärä on ollut sama!
Vaikka myöhemmin olemmekin joutuneet maksamaan vapaudestamme verrattomasti kalliimman hinnan älköön Vapaussodan uhreja ja ponnistuksia unohdetako.
Tänään me vietämme Vapaussodan 100-vuotisjuhlia teemalla Kertomus Suomen tiestä itsenäisyyteen.
Me järjestäjät haluamme kohdistaa kiitoksemme ja kunnioituksemme ensisijassa heille, jotka vasta itsenäistyneessä maassamme, olivat taistelemassa vapauden, itsenäisyyden ja kansanvallan puolesta.
Kyse on perusarvoista, joiden varaan Suomea rakennetaan tänä päivänäkin.
Tänään me vietämme Vapaussodan 100-vuotisjuhlia teemalla Kertomus Suomen tiestä itsenäisyyteen.
Tervetuloa!
Kaaderilaulajat, johtajanaan everstiluutnantti Matti Orlamo esittivät Eino Leinon sanoittaman ja Leevi Madetojan säveltämän Vapauden marssin.
Kaaderilaulajat – Vapauden Marssi
Vöyrin marssi
Missä marssi Vöyrin koulu
muistaa Ristiina ja Oulu,
Pohjanmaat ja mantereet;
kuinka kuului Suomen usko,
kertoo Ruoveen rantain rusko,
Tampereenkin tantereet.
Missä vaara suurin saarti,
siinä nähtiin Vöyrin kaarti,
kaikui jääkäreiden työt;
harvoin maattiin, harvoin syötiin,
päivät päälle käytiin, lyötiin,
seistiin vartiolla yöt.
Monta Hämeen hankiin haipui,
Messukylään kylmään vaipui,
monta Kurun metsät vei.
Aina eespäin! käsky kaikui.
Voittoon, kostoon! korvet raikui –
taikka kuoloon, taapäin ei!
Kunniata kaatuneille!
Hetki vannoa on heille
kautta kauniin synnyinmaan:
Sen jos vapaus vaipuu milloin,
nousee Vöyrin kaarti silloin,
taasen meitä tarvitaan.
Eino Leino
Gallén-Kallelan suunnittelema Vöyrin koulun merkki
Kenraalimajuri evp Kalervo Sipi ja eduskunnan puhemies Risikko
Puolustusministerin Jussi Niinistön puhe Vapaussodan 100-vuotisjuhlassa
Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö piti puheen
Arvoisa eduskunnan puhemies, kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, hyvät naiset ja herrat, mina damer och herrar
”Vapaussodan muistot eivät lopullisesti kadonneet, eikä niiden pidäkään koskaan kadota kansakunnan yhteisestä muistista.”
Näin totesi puheessaan tasan kymmenen vuotta sitten tässä samassa paikassa silloinen eduskunnan puhemies, nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Allekirjoitan nuo viisaat sanat.
Sata vuotta sitten Helsingin kadut täyttyivät juhlijoista.
Kaunis kevätpäivä iskostui läsnä olevien rintoihin ylevän isänmaallisena juhlana.
Voitokas harmaa talonpoikaisarmeija marssi kaupunkiin.
Vakavasti astuvien sarkapukuisten sotilaiden rivit kulkivat katsojien ohitse loputtomana jonona, joka ilman minkäänlaista ulkoista koreutta näytti läpileikkauksen maan omasta, maasta polkaistusta armeijasta.
Senaatin eli hallituksen joukot olivat voittaneet sodan – sodan, joka synnytti Suomen Puolustusvoimat.
Tuo päivä voisi olla itsenäisyyspäivä, itsenäisyysjulistuksen päivän sijaan.
Nimittäin 6. joulukuuta 1917 Suomi ei ollut vapaa maa, eikä maassa ollut järjestystä.
Vasta 16. toukokuuta 1918 miehittäjä oli karkotettu ja kapina kukistettu.
Hyvät kuulijat
Kullakin sukupolvella tuntuu olevan tarve kirjoittaa vapaussodan historia uudelleen ja kullakin sukupolvella – ajan hengestä riippuen – on oma tulkintansa vuoden 1918 sodasta.
Tällä hetkellä tulkintojen keskiössä on terrori.
Sodan tapahtumia lähestytään paljolti väkivaltaisuuksien kohteeksi joutuneen yksilön kokemuksien kannalta.
Tapahtumat näyttäytyvät nykyihmiselle käsittämättöminä raakuuksina ja sodan valtiollinen merkitys jää toissijaiseksi.
Niin ikään historian lainalaisuus – syy ja seuraus – jää taka-alalle.
Suomalaiset eivät taistelleet toisiaan vastaan ilman kansan valitsemaa eduskuntaa ja sen valitsemaa hallitusta vastaan aloitettua kapinaa.
Samoin valkoinen terrori oli reaktio punaiselle terrorille.
Sota vuonna -18 oli ennen kokematon kansallinen onnettomuus.
Materiaaliset vahingot ja tuhannet menehtyneet koettelivat nuoren kansakunnan kestokykyä.
Vastuu siitä kuului vallankumoukseen ryhtyneille eikä sitä pese pois kapinallisten myöhemmät kärsimykset.
Osavastuun sodasta kantoi Leninin johtamat bolševikit, jotka yllyttivät suomalaisia vallankumoukseen.
Lenin tuki asein ja sotilain Suomen punakaarteja.
Vallankumous perustui räikeään propagandaan.
Aikakauden informaatiosodankäyntiä käytiin etenkin lehdistössä levitettyinä villeinä huhuina.
Väritetyt mielikuvat ja naiivit käsitykset johtivat vallankumoukseen.
Kolkoimman kohtalon lopulta saivatkin Neuvosto-Venäjälle paenneet punaiset, joille valhe paljastui viimeistään Stalinin teloituskuopilla.
Hyvät kuulijat
Kansakunta rakentuu paljolti kokemuksen ja tunteen varaan.
Vaikeatkin muistot rakentavat kansakokonaisuutta.
Satavuotiaan valtiomme kivikkoinen tie jatkui talvi- ja jatkosodissa, mutta yhtenäisenä kansakuntana.
Vapaussodan voittajien viisautta oli kehittää yhteiskuntaa niin, että kaikilla suomalaisilla oli puolustettavaa diktatuurin uhatessa vapauttamme vuonna 1939.
Vuoden 1918 tärkein perintö on itsenäisyyden, kansanvallan ja oikeusvaltion säilyminen.
Kansallisen eheyden rakentaminen jatkui sodan jälkeen demokratian keinoin kunnissa ja valtiollisella tasolla.
Meidän on tänäkin päivänä kannettava huolta demokratian toimivuudesta ja kansanvaltaisten menettelytapojen arvostuksen ja kunnioituksen säilymisestä.
Marsalkka Mannerheim kirjoitti Muistelmiensa loppusanoihin opetuksen, jonka hän tahtoi painaa tulevien sukupolvien tuntoihin tulikirjaimin:
”Eripuraisuus omissa riveissä iskee tuhoisammin kuin vihamiehen miekka, ja sisäiset riidat aukaisevat oven ulkoa tulevalle tungettelijalle.”
Kaartin soittokunta esitti Sibeliuksen säveltämän sinfonia nro 5 Es-duuri op.82, III Allegro molto
Sibeliuksen säveltämä sinfonia nro 5 Es-duuri op.82, III Allegro molto
Samalla Kulosaaren yhteiskoulun oppilaat tanssivat koreografi Anna Palmion luoman esityksen.
Kulosaaren yhteiskoulun oppilaat tanssivat
Yle taltioi 16.5.2018 100-vuotismuistojuhlan Finlandia-talosta.
Juhla on katsottavissa Yle Areenassa 16.6.2018 saakka:
