Muistotilaisuus ja seppeleenlasku Mannerheimin patsaalla Leinolassa 4.6.2019 klo 18.00.
LIPPUJEN VASTAANOTTO
MARSALKAN HOPEATORVET MPK Hämeen soittokunta, johtaa Tapani Virkki
PUHE – Kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti
JÄÄKÄRIMARSSI – MPK Hämeen soittokunta
KUORO Suomen laulusäv. Fredrik Pacius, san. Emil von Qvanten, suom. Taavi HahljaFinlandia-hymnisäv. Jean Sibelius, san. V. A. Koskenniemi Mieskuoro Pirkanmiehet, johtaa Marja-Liisa Rautelo
RUKOUS Pastori Laura Suokas
SEPPELEENLASKU Tampereen varuskunnan, Tampereen kaupungin ja Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen edustaja
KESÄPÄIVÄ KANGASALLA Pirkanmaan Maakuntalaulu MPK Hämeen soittokunta, kuoro ja yleisö
12.30 Seppeleenlasku
Sysmän kirkkomaalla Vapaussodan muistomerkille.
Seppeleen laskevat Vapaussodan Perinneliiton pj. Kalervo Sipi, Itä-Hämeen Vapaussodan perinneyhdistyksen pj. Martti Pakarinen ja kunnallisneuvos Erkki Stjernvall.
Asikkalan Reserviläiset ry laskevat seppeleen Asikkalan hautausmaalla majuri Aarne Uimosen haudalle. Majuri Uimonen toimi 1918 Sysmän sotakoulun perustajana ja operatiivisena johtajana.
Pajarin Poikien Perinneyhdistys ry:n vuosikokous pidettiin tiistaina 12.3.2019 klo 18.00 Ravintola Vaskitähdessä, Hatanpään puistokuja 22 G, Tampere.
PPPY vuosikokous 2019 Vaskitähti Kuva: Markku Rauhalahti
Jäseniä oli paikalla lähes 40, mukaan oli lähtenyt myös 100 vuotias Pajarin Poika, kunniajäsenemme Kauko Mäenpää.
Avauspuheenvuorossaan puheenjohtaja Kalervo Sipi onnitteli kahta perinneyhdistyksen toimijaa kunniamerkin johdosta.
Helena Turpeinen sai 4.6.2018 Suomen Leijonan ansioristin ja Timo Siukosaari 6.12.2018 4. luokan Vapaudenristin.
Puheenjohtaja
Sipi kertoi myös Viron Valgassa ja Pajussa 31.1.2019 ja Latvian
Aluksnessa ja Bejassa 23.2.2019 järjestetyistä Pohjan Poikien
taistelujen 100-vuotisjuhlista.
Juhliin
liittyen Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys on julkaissut
kaksi kirjaa: ”Paju 31.1.1919”, kirjoittanut Tuomo Juntunen
ja Olev Teder sekä ”Marienburg 21.2.1919”, kirjoittanut
Tuomo Juntunen.
Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 12 §:n mukaiset asiat.
Kokouksen avaus
Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Todetaan läsnäolijat
Hyväksytään työjärjestys
Esitetään kertomus yhdistyksen toiminnasta vuodelta 2018
Esitetään yhdistyksen tilinpäätös vuodelta 2018 ja kuullaan toiminnantarkastajan lausunto
Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
Vahvistetaan liittymis- ja jäsenmaksun suuruus, perintäaika ja -tapa
Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio vuodelle 2019
Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä
Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2019 sekä muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle vuosille 2019 – 20
Puheenjohtajajana jatkaa kenraalimajuri evp Kalervo Sipi. Muina hallituksen jäseninä jatkavat Erkki Eskelinen, Tuomo Juntunen, Jarmo Talasrinne ja Hannu Wirola.
Vuoden 2019-2020 hallituksesta jää pois varapuheenjohtaja Markku Rauhalahti. Hänen tilalleen valittiin Iiris Lehmuskenttä. Uusi varapuheenjohtaja valitaan seuraavassa hallituksen kokouksessa.
Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Kokouksen päättäminen
Kokousesitelmä: Erkki Eskelinen – ”JR 16 Taavetissa”
Koska juhlat olivat ja missä? Kalevan lukion juhlasalissa oli 12. joulukuuta 2018 Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen ja Pirkanmaan Aluetoimiston järjestämä Pajari-päivän juhla. Juhlaan oli kutsuttu Tampereen ja Pirkanmaan maakuntakomppaniat.
Mitä te juhlitte? Aaro Olavi Pajarin johtamien pohjoishämäläisten joukkojen taistelut niin talvi- kuin jatkosodassakin ovat merkittävää sotahistoriaa. Pajari-päivän tilaisuus pidetään talvisodassa 12. joulukuuta 1939 käydyn Tolvajärven taistelun muistopäivänä.
Oliko ohjelmaakin? Juhlaa edelsi kunniakäynti Kalevankankaan sankarihaudalla ja kenraali Pajarin muistomerkillä. Puheenjohtaja Kalervo Sipi piti tervehdyspuheen ja Aluetoimiston päällikkö Marko Alamäki jakoi palkinnot maakuntakomppanioiden ansioituneille sotureille. Musiikkia esitti Ilmavoimien soittokunta.
Mistä siellä puhuttiin? Puhuttiin maanpuolustuksesta ja valmistautumisesta kriiseihin.
Säilyikö sopu? Sodassa soditaan, rauhan aikana toimitaan rauhanomaisesti.
Pajun taistelun 100-vuotisjuhlaan 31. tammikuuta 2019 Viron Valgassa osallistui arvovaltaisia vieraita kuten Viron presidentti Kersti Kaljulaid. Suomesta tervehdyksen toi puolustusministeri Jussi Niinistö.
Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö laski seppeleen. Kuva: Sirkka Ojala
PPPY pj kenraalimajuri Kalervo Sipi laskee muistoseppeleen Pajun muistomerkille. Kuva: Sirkka Ojala
Pajarin Pojat kenraalimajuri Kalervo Sipi, Tuomo Juntunen sekä Helena Pajari-Turpeinen, Suomen puolustusministeri Jussi Niinistön kanssa Virossa Pajun taistelu 100 vuotta tilaisuudessa.
Virolaiset yhdessä suomalaisten ja latvialaisten kanssa juhlivat 100-vuotispäivää eräässä itsenäisyyden sodan tärkeimmistä Pajun-taisteluista eri puolilla Valgan rautatieasemaa.
Jussi Niinistö, Kallervo Sipi, Olev Teder ja Tuomo Juntunen keskustelevat Pajun taistelun 100-vuotisjuhlassa. Kuva: Sirkka Ojala
Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen puheenjohtaja, kenraalimajuri Kalervo Sipi puhui kunniakäynnin yhteydessä Pohjan Poikien muistokivellä Pajun kartanon pihassa.
Kuva: Sirkka Ojala.
Pajun taistelu oli yksi Viron itsenäisyyden sodan verisimmistä taisteluista.
Etelä-Viron rautateiden taistelu oli välttämätöntä itsenäisyyden sodan voittamiseksi.
Pajun taistelu käytiin lähellä Valgan kaupunkia sijaitsevan Pajun kartanon hallinnasta 31. tammikuuta 1919 Viron vapaussodan aikana. Suomalaisista vapaaehtoisista koostuneet Hans Kalmin johtamat Pohjan Pojat ja virolainen Julius Kuperjanovin pataljoona etenivät alueella kohti Valgaa.
Neuvosto-Latvian joukot valtasivat Pajun kartanon yöllä ja virolaiset joukot hyökkäsivät kartanolle kärjessä takaisinvaltausyrityksen yhteydessä.
Virolaisten hyökkäys pysähtyi ja vuorossa olivat nyt Pohjan Pojat. Suomalaistenkin hyökkäys oli tyrehtyä, mutta onnistui lopulta illan jo hämärtäessä. Pian taistelun jälkeen vallattiin myös Valga, josta punaiset olivat vetäytyneet.
Punaiset olivat menettäneet noin 100 miestä. Suomalaiset menettivät kaatuneina noin 28 miestä ja haavoittuneina 39. Virolaisia kaatui 14 ja haavoittui 41–48. kaatuneiden joukossa oli virolaisia komentanut Kuperjanov.
101 vuotta sitten tuon viereisen Markkulan talon pihamaalla helvetti
oli sanan mukaisesti irti. Asian traagisuudesta huolimatta on kuitenkin
äärimmäisen hienoa, että Suinulan uhrien muisto elää. Periaatteessa
nytkin voisi olla 100-vuotismuistaminen, alkoihan perinne 1919. Ja vsta
1933 lähtien juuri tällä paikalla, kun tuo muistomerkki valmistui.
101 vuotta sitten yleistilanne oli pelkkää myllerrystä. I
maailmansota ei ollut vielä ohi. Venäjä oli vallankumouksen pyörteissä.
Vain muutama päivä Suinulaa aikaisemmin sosialidemokraattinen
kansanvaltuuskunta – siis punaiset – olivat aloittaneet aseellisen
vallankumouksen – eli kapinan laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan.
Samaan aikaan valkoisen Suomen tuolloin vielä vähäiset joukot olivat
aloittaneet venäläisten varuskuntien riisumisen aseista Pohjanmaalla.
Punaiset valtasivat nopeasti eteläisimmän Suomen, etenkin sen
suurimmat kaupungit, Tampereen mukaan lukien. Suojeluskuntalaiset
päättivät paeta kaupungista ja pyrkiä valkoiseen Suomeen. Illalla 30.1.
lähdettiin kaupungista pieninä ryhminä. Matkalla Suinulaan tehtiin
joitakin amatöörimäisiä ”sotatoimia”, joiden merkitys oli lähinnä paon
ilmitulo. Tampereen punakaartin jäljittäjät pääsivätkin nopeasti
selville suojeluskuntalaisten olinpaikasta, siis tuosta Markkulasta.
Syntyi piiritystilanne ja lyhyt, noin tunnin tulitaistelu, joka
päättyi 112 suojeluskuntalaisen antautumiseen. Suojeluskunnan ja
punakaartin välillä tehtiin kirjallinen sopimus, jossa henki taattiin
kotiin palaaville. Kuitenkin paikalle tullut venäläisten tukema
turkulaispunakaartilaisten joukko alkoi sopimuksesta piittaamatta
silmittömän tulituksen ja riehunnan pistimillä ja miekoilla.
Tässä verilöylyssä kuoli 14 suojelus-kuntalaista. Yksi oli haavoittunut kuollettavasti jo tulitaistelussa ja lisäksi vielä kaksi muutoin Markkulan tapahtumien yhteydessä. Haavoittuneita oli 26 ja vangiksi jäi n. 50. Kuusi miestä oli ollut jo piirityksen alkaessa partioimassa Markkulan ulkopuolella. Kymmenkunta oli päässyt pakenemaan jo tulitaistelun aikana ja puolisentoista kymmentä pääsi pakoon verilöylystä.
Kuva Jorma Hautala.
Suinulan
merkitys oli valitettavasti paljon, paljon suurempi kuin pelkkä
paikallinen kahakka. Sodan pääjoukkojen keskinäiset taistelut
eivät olleet vielä kunnolla edes alkaneet, kun tällainen
joukkoteloitus jo tapahtui. Tieto joukkosurmasta sai jopa
kansainvälisiä mittasuhteita – tuomittiin Ruotsin, Englannin ja
Italian konsulien toimesta.
Punaisten
kannalta tapahtuma ei tiennyt hyvää edes vallankumouksensa
etenemiselle. Paljastihan se, että kurittomat joukot eivät olleet
alkuunkaan johtajiensa komennossa. Ja vielä pahempaa seurasi.
Suinula kostettiin moninkertaisesti.
Unohtamatta sodan ja jälkiselvittelyjen kärsimyksiä, olisikin
vähintään yhtä tärkeätä tuoda esille, mitä lopulta saavutettiin.
Voitettiin kansallinen itsemääräämisoikeus – vapaus ja myös demokratia
voitti, samoin oikeusvaltioperiaate, laajat yksilönvapaudet mielipiteen
ilmaisusta vapaaseen matkustamiseen – luetteloa voisi jatkaa.
Kuva Jorma Hautala.
Koulujen merkitys on toimia myös siltana perinnön siirtymisessä
sukupolvelta toiselle. Vuosi sitten 100-vuotisjuhlavuonna Tampereen
ammattikorkeakoulun opiskelijat laskivat peruskoululaisten sitomat
pikkuseppeleet jokaiselle Teknillisen opiston surmatulle.
Kunnia-vartiossammekin oli entisiä Teku:n oppilaita.
Hyvät juhlavieraat, Tervetuloa Tammisunnuntain kirkkoiltaan. Tammisunnuntain muistojuhlan perinne pohjaa kauaksi taakse päin eli tapahtumiin 101 vuotta sitten.
Tammikuun 27. ja 28. päivien välisenä yönä 1918 vastikään itsenäistyneen Suomen hallituksen joukot alkoivat kenraali Mannerheimin johdolla riisua maassa vielä olevia vieraan vallan sotajoukkoja aseista. Alkoi Vapaussota. Vapaussodan tuloksena maamme nuori itsenäisyys varmistui.
Viime vuonna vietimme Suomen itsenäisyyden 100. juhlavuotta. Tämä kirkkojuhlamme oli arvokas alku monille aihetta koskeville tapahtumille. Tänä vuonna katseemme kääntyy Suomenlahden toiselle puolelle. Siellä juhlitaan tänä vuonna ensimmäisen itsenäisyyden 100. vuotta.
Suomalaisten vapaaehtoisten taistelujen muistotapahtumia oli vuoden alkupäivinä Pohjois-Viron Kuusalussa, ensi viikon torstaina on ns. Pohjan Poikien taistelun 100-vuotismuistojuhla Etelä-Viron Pajussa ja Valgassa sekä 23. helmikuuta muistojuhla Pohjois-Latvian Aluksnessa ja Bejassa.
Kirkkoiltamme on ennen muuta kiitosjuhla. Korkeimman johdatuksella ja avulla olemme saaneet yli sata vuotta elää vapaassa, itsenäisessä maassa. Olkaamme siitä kiitollisia ja onnellisia. Ja toimikaamme sen eteen, että tulevatkin sukupolvet saavat elää vapaassa maassa.
Järjestäjien – Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen ja Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piirin – puolesta kiitän lämpimästi juhlamme esiintyjien mittavaa joukkoa, kirkon omaa väkeä – Osmo Honkasta, Tuomas Laatua ja Jussi Houttua – sekä Ilmavoimien soittokuntaa, Pirkanpoikia ja partiolaisia. Kiitos juhlapuheen pitäjälle, rovasti Sauli Keskiselle. Edelleen kiitos noin 25 kansalaisjärjestölle, jota lippuineen osallistuvat lippulinnaan sekä Suomen lippua kantaville Kangasalan Reserviupseereille.
Kolehti kannetaan Tarton Suomen-poikien ja heidän leskiensä
sekä Pirkanmaan sotaveteraanien leskien huoltotyöhön. Veteraanien lesket
elävät usein taloudellisesti ahdingossa. Tammisunnuntain kirkkojuhlan
kolehdin tuotolla olemme voineet helpottaa heidän elämäänsä ja niin
haluamme tänäkin vuonna.
Tuttuakin
tutummassa laulussa Kotimaani
omi Suomi
on neljäs säkeistö, jota ei useinkaan lauleta. Rukouksemme tänään
voisi kuulua tämän säkeen sanoin:
Kotimaa on mulle kallis, sen ma tahdon omistaa Suomen maan jos Luoja sallis olla aina vapaa maa Suomen maan jos Luoja sallis olla aina vapaa maa
Hyvät juhlavieraamme. Toivotan teille antoisaa kirkkoiltaa ja hyvää Suomen alkanutta vuotta!
Pajarin Poikien Perinneyhdistyksellä ja Pirkanmaan Aluetoimistolla on kunnia kutsua Teidät viettämään Pajari -päivää ja samalla Pirkanmaan alueen maakuntakomppanioiden perinnepäivää.
Kutsumme PPPY jäsenet keskiviikkona 12.12.2018 Kalevan lukiolle Tampereelle
Ohjelma
16.00 – Kunniakäynti ja seppeleenlasku Sankariristillä ja kenraalimajuri A.O. Pajarin muistomerkillä Kalevankankaalla 17.00 – Kahvitarjoilu Kalevan lukiolla, Salhojankatu 33
18.00 – Pääjuhla Kalevan lukion juhlasalissa
Pukukoodi: Tumma puku ja kunniamerkit, paraatipuku
JR 27 – kärkirykmenttinä halki Kannaksen 1941 Pajari päivän 12.12.2018 esitelmä Tuomo Juntunen
