Tammisunnuntai 27.1.2019

Hyvät juhlavieraat, Tervetuloa Tammisunnuntain kirkkoiltaan. Tammisunnuntain muistojuhlan perinne pohjaa kauaksi taakse päin eli tapahtumiin 101 vuotta sitten.

Tammikuun 27. ja 28. päivien välisenä yönä 1918 vastikään itsenäistyneen Suomen hallituksen joukot alkoivat kenraali Mannerheimin johdolla riisua maassa vielä olevia vieraan vallan sotajoukkoja aseista. Alkoi Vapaussota. Vapaussodan tuloksena maamme nuori itsenäisyys varmistui.

Viime vuonna vietimme Suomen itsenäisyyden 100. juhlavuotta. Tämä kirkkojuhlamme oli arvokas alku monille aihetta koskeville tapahtumille. Tänä vuonna katseemme kääntyy Suomenlahden toiselle puolelle. Siellä juhlitaan tänä vuonna ensimmäisen itsenäisyyden 100. vuotta.

Suomalaisten vapaaehtoisten taistelujen muistotapahtumia oli vuoden alkupäivinä Pohjois-Viron Kuusalussa, ensi viikon torstaina on ns. Pohjan Poikien taistelun 100-vuotismuistojuhla Etelä-Viron Pajussa ja Valgassa sekä 23. helmikuuta muistojuhla Pohjois-Latvian Aluksnessa ja Bejassa.

Kirkkoiltamme on ennen muuta kiitosjuhla. Korkeimman johdatuksella ja avulla olemme saaneet yli sata vuotta elää vapaassa, itsenäisessä maassa. Olkaamme siitä kiitollisia ja onnellisia. Ja toimikaamme sen eteen, että tulevatkin sukupolvet saavat elää vapaassa maassa.

Järjestäjien – Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen ja Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piirin – puolesta kiitän lämpimästi juhlamme esiintyjien mittavaa joukkoa, kirkon omaa väkeä – Osmo Honkasta, Tuomas Laatua ja Jussi Houttua – sekä Ilmavoimien soittokuntaa, Pirkanpoikia ja partiolaisia. Kiitos juhlapuheen pitäjälle, rovasti Sauli Keskiselle. Edelleen kiitos noin 25 kansalaisjärjestölle, jota lippuineen osallistuvat lippulinnaan sekä Suomen lippua kantaville Kangasalan Reserviupseereille.

Kolehti kannetaan Tarton Suomen-poikien ja heidän leskiensä sekä Pirkanmaan sotaveteraanien leskien huoltotyöhön. Veteraanien lesket elävät usein taloudellisesti ahdingossa. Tammisunnuntain kirkkojuhlan kolehdin tuotolla olemme voineet helpottaa heidän elämäänsä ja niin haluamme tänäkin vuonna.

Tuttuakin tutummassa laulussa Kotimaani omi Suomi on neljäs säkeistö, jota ei useinkaan lauleta. Rukouksemme tänään voisi kuulua tämän säkeen sanoin:

Kotimaa on mulle kallis,
sen ma tahdon omistaa
Suomen maan jos Luoja sallis
olla aina vapaa maa
Suomen maan jos Luoja sallis
olla aina vapaa maa

Hyvät juhlavieraamme. Toivotan teille antoisaa kirkkoiltaa ja hyvää Suomen alkanutta vuotta!

Tervehdyssanat Markku Rauhalahti

Vastaa