Suinulan verilöylyn muistopäivä

Kuva Jorma Hautala.

Kapt res. Hannu Wirola Suinulassa 31.1.2019

Sydämellisesti tervetuloa!

101 vuotta sitten tuon viereisen Markkulan talon pihamaalla helvetti oli sanan mukaisesti irti. Asian traagisuudesta huolimatta on kuitenkin äärimmäisen hienoa, että Suinulan uhrien muisto elää. Periaatteessa nytkin voisi olla 100-vuotismuistaminen, alkoihan perinne 1919. Ja vsta 1933 lähtien juuri tällä paikalla, kun tuo muistomerkki valmistui.

101 vuotta sitten yleistilanne oli pelkkää myllerrystä. I maailmansota ei ollut vielä ohi. Venäjä oli vallankumouksen pyörteissä. Vain muutama päivä Suinulaa aikaisemmin sosialidemokraattinen kansanvaltuuskunta – siis punaiset – olivat aloittaneet aseellisen vallankumouksen – eli kapinan laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan. Samaan aikaan valkoisen Suomen tuolloin vielä vähäiset joukot olivat aloittaneet venäläisten varuskuntien riisumisen aseista Pohjanmaalla.

Punaiset valtasivat nopeasti eteläisimmän Suomen, etenkin sen suurimmat kaupungit, Tampereen mukaan lukien. Suojeluskuntalaiset päättivät paeta kaupungista ja pyrkiä valkoiseen Suomeen. Illalla 30.1. lähdettiin kaupungista pieninä ryhminä. Matkalla Suinulaan tehtiin joitakin amatöörimäisiä ”sotatoimia”, joiden merkitys oli lähinnä paon ilmitulo. Tampereen punakaartin jäljittäjät pääsivätkin nopeasti selville suojeluskuntalaisten olinpaikasta, siis tuosta Markkulasta.

Syntyi piiritystilanne ja lyhyt, noin tunnin tulitaistelu, joka päättyi 112 suojeluskuntalaisen antautumiseen. Suojeluskunnan ja punakaartin välillä tehtiin kirjallinen sopimus, jossa henki taattiin kotiin palaaville. Kuitenkin paikalle tullut venäläisten tukema turkulaispunakaartilaisten joukko alkoi sopimuksesta piittaamatta silmittömän tulituksen ja riehunnan pistimillä ja miekoilla.

Tässä verilöylyssä kuoli 14 suojelus-kuntalaista. Yksi oli haavoittunut kuollettavasti jo tulitaistelussa ja lisäksi vielä kaksi muutoin Markkulan tapahtumien yhteydessä. Haavoittuneita oli 26 ja vangiksi jäi n. 50. Kuusi miestä oli ollut jo piirityksen alkaessa partioimassa Markkulan ulkopuolella. Kymmenkunta oli päässyt pakenemaan jo tulitaistelun aikana ja puolisentoista kymmentä pääsi pakoon verilöylystä.

Kuva Jorma Hautala.

Suinulan merkitys oli valitettavasti paljon, paljon suurempi kuin pelkkä paikallinen kahakka. Sodan pääjoukkojen keskinäiset taistelut eivät olleet vielä kunnolla edes alkaneet, kun tällainen joukkoteloitus jo tapahtui. Tieto joukkosurmasta sai jopa kansainvälisiä mittasuhteita – tuomittiin Ruotsin, Englannin ja Italian konsulien toimesta.

Punaisten kannalta tapahtuma ei tiennyt hyvää edes vallankumouksensa etenemiselle. Paljastihan se, että kurittomat joukot eivät olleet alkuunkaan johtajiensa komennossa. Ja vielä pahempaa seurasi. Suinula kostettiin moninkertaisesti.

Unohtamatta sodan ja jälkiselvittelyjen kärsimyksiä, olisikin vähintään yhtä tärkeätä tuoda esille, mitä lopulta saavutettiin. Voitettiin kansallinen itsemääräämisoikeus – vapaus ja myös demokratia voitti, samoin oikeusvaltioperiaate, laajat yksilönvapaudet mielipiteen ilmaisusta vapaaseen matkustamiseen – luetteloa voisi jatkaa.

Kuva Jorma Hautala.

Koulujen merkitys on toimia myös siltana perinnön siirtymisessä sukupolvelta toiselle. Vuosi sitten 100-vuotisjuhlavuonna Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat laskivat peruskoululaisten sitomat pikkuseppeleet jokaiselle Teknillisen opiston surmatulle. Kunnia-vartiossammekin oli entisiä Teku:n oppilaita.

Vastaa