Tasavallan presidenttimme Sauli Niinistö on päättänyt myöntää kunniamerkin Pajarin Poikien perinneyhdistyksen kunniapuheenjohtajalle Helena Turpeiselle 4.6.2018.
Suomen Leijonan ansioristin Helena Pajari-Turpeiselle luovuttaa kenraalimajuri Kalervo Sipi Kalevankankaan hautausmaalla Vapaussodan muistomerkillä maanantaina 4.6.2018 klo 11.30.
Tervetuloa!
Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunta järjestää 4.6.2018 klo 18.00 Leinolassa Mannerheimin patsaalla muisto- ja seppeleenlaskutilaisuuden.
Seppeleen laskijat Marskin patsaalle Vehmaisissa Tampereen varuskunta, Tampereen kaupunki ja Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry.
Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunnan toiminta on pääosin veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen ylläpitämää yhteistyötä Tampereen varuskunnan, Tampereen kaupungin, muiden tamperelaisten järjestöjen, oppilaitosten, viranomaisten ja laitosten kanssa.
Toiminnan rahoittamiseksi kaupunki myöntää vuosittain toiminta-avustusta.
Pieni osa tarvittavista varoista kerätään toimijoiden maksamilla vapaaehtoisilla jäsenmaksuilla.
Jotta seremoniaosaaminen ei katoa, Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää joka toinen vuosi Tampereella päivän mittaisen seremoniakoulutustilaisuuden.
Suosittelemme taustajärjestöjemme osallistuvan koulutuksiin lähettämällä niihin seremonioihin osallistuvia jäseniänsä.
Järjestettävistä koulutuksista välitetään tietoja sähköpostitse.
Ohjeistamme myös seuraamaan verkkosivua www.mpk.fi ja siellä Pirkanmaan koulutusohjelmia.
Kiitämme kaikkia Kansalaisjuhlatoimikunnan työhön osallistuneita ja osallistuvia sekä yhteistyökumppaneita.
Toivomme tapahtumiin runsasta järjestöllistä osanottoa.
Nelihenkisen kunniavartion asettaa Puolustusvoimat.
Järjestöliput sijoittuvat puolikaareen patsaan sivuille ja taakse.
Yleisö asettuu patsasaukiolle patsaasta katsottuna aukion vasemmalle sivustalle ja taakse.
Seppeleen patsaalle laskevat Tampereen Varuskunnan, Tampereen kaupungin ja Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry:n edustajat.
Seremonia suoritetaan alla olevan ohjelman mukaisesti:
SUOMEN LIPUN VASTAANOTTO
MARSALKAN HOPEATORVET
Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri
PUHE
PUHALLINMUSIIKKIA
Puhallinorkesteri
KUORO
Mieskuoro Pirkanmiehet
RUKOUS
Tampereen seurakunnan edustaja
SEPPELEENLASKU
Puolustusvoimat, Tampereen kaupunki ja
Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry
KESÄPÄIVÄ KANGASALLA
Pirkanmaan maakuntalaulu
Puhallinorkesteri, kuoro ja yleisö
LIPUT POISTUVAT
Seremonia päättyy Suomen lipun ja järjestölippujen poistuttua patsaan alueelta.
Tampereen varuskunta järjestää Puolustusvoiman lippujuhlan päivänä maanantaina 4.6.2018 klo 12.00 Tampereen Kalevankankaan sankarihaudalla kunniakäynti- ja seppeleenlaskutilaisuuden.
Kansalaisjärjestöjen lippulinna kokoontuu Kalevankankaan hautausmaan pääportilla klo 11.30.
Seppeleen laskijat sankarihaudalle Kalenvankankaalla Tampereen varuskunta, Tampereen kaupunki ja Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistys ry.
Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunta järjestää Kalevankankaan hautausmaan sankarihaudalla vuosittain kunniakäynti- ja seppeleenlaskutilaisuudet Kaatuneitten muistopäivänä toukokuun kolmantena sunnuntaina ja Itsenäisyyspäivänä 6.12.
Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunnan toiminta on pääosin veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen ylläpitämää yhteistyötä Tampereen varuskunnan, Tampereen kaupungin, muiden tamperelaisten järjestöjen, oppilaitosten, viranomaisten ja laitosten kanssa.
Toiminnan rahoittamiseksi kaupunki myöntää vuosittain toiminta-avustusta.
Pieni osa tarvittavista varoista kerätään toimijoiden maksamilla vapaaehtoisilla jäsenmaksuilla.
Jotta seremoniaosaaminen ei katoa, Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää joka toinen vuosi Tampereella päivän mittaisen seremoniakoulutustilaisuuden.
Suosittelemme taustajärjestöjemme osallistuvan koulutuksiin lähettämällä niihin seremonioihin osallistuvia jäseniänsä.
Järjestettävistä koulutuksista välitetään tietoja sähköpostitse.
Ohjeistamme myös seuraamaan verkkosivua www.mpk.fi ja siellä Pirkanmaan koulutusohjelmia.
Kiitämme kaikkia Kansalaisjuhlatoimikunnan työhön osallistuneita ja osallistuvia sekä yhteistyökumppaneita.
Toivomme tapahtumiin runsasta järjestöllistä osanottoa.
PUOLUSTUSVOIMAIN LIPPUJUHLAN PÄIVÄ on virallinen liputuspäivä.
Päivää on juhlittu vuodesta 1942 lähtien 4.6. Tätä ennen armeijan lippujuhla oli 16.5. vuodesta 1919 lähtien.
Todelliseksi itsenäisyyspäiväksi suunniteltiin 16.5.1918, jolloin Helsingissä pidettiin Vapaussodan päätösparaati.
Toukokuussa ollut lippujuhlan päivä säilytti pitkään epävirallisen kansallispäivän aseman. Sillä oli suuri kansansuosio.
Päivän vietossa oli keskeistä suojeluskuntien ja armeijan paraatit.
Ensimmäinen paraati järjestettiin 16.5.1919. 16.5. oli valkoisen armeijan ja vapaussodan näkyvin kansallinen merkkipäivä 1920- ja 1930- luvuilla.
Vuonna 1934 armeijan lippujuhla määriteltiin viralliseksi liputuspäiväksi (asetus 27.4.1934).
Ylipäällikkö Mannerheim määräsi vuonna 1940, ettei lippujuhlan päivää vietetä vuonna 1940 vaan 19.5. vietettäisiin sodassa kaatuneiden sankarivainajien muistoa. Tarkoituksena oli edistää kansallista sopua.
Suomen ollessa jo uudessa sodassa muutettiin kesäkuun alussa 1942 liputusasetusta siten, että armeijan lippujuhlan päivä siirrettiin marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän kohdalle.
Aluksi päivää kutsuttiin Suomen Marsalkan syntymäpäiväksi, mutta varsin pian sitä nimitettiin puolustusvoimain lippujuhlaksi.
1970-luvun kalentereiden liputuspäivälistassa päivän virallisena nimenä on Suomen Marsalkan syntymäpäivä, jota vietetään puolustusvoimain lippujuhlana.
Lippujuhlan päivänä järjestetään näyttävä soti- lasparaati.
Seremonia järjestetään seuraavan ohjelman mukaisesti:
PUOLUSTUSVOIMAIN
LIPPUJUHLAN PÄIVÄ 4.6.2018
KUNNIAKÄYNTI JA SEPPELEENLASKU KALE-
VANKANKAAN SANKARIHAUDALLA KLO 12.00
LIPUN VASTAANOTTO
Satakunnan Lennoston esikuntapäällikkö
SUOMALAINEN RUKOUS
Puolustusvoimien varusmiessoittokunta
RUKOUS
Pastori Mauri Nieminen
VIRSI 577:1-3
Puolustusvoimien varusmiessoittokunta ja juhlayleisö
PUHE
Eversti Timo Saarinen Tampereen varuskunta
LAULUESITYS
Suomen laulu säv. Fredrik Pacius, san. Emil von Qvanten, suom. Taavi Hahl ja Finlandia-hymni säv. Jean Sibelius, san. V. A. Koskenniemi Mieskuoro Pirkanmiehet, johtaa Marja-Liisa Rautelo
SEPPELEEN LASKU
Tampereen varuskunnan päällikkö, Tampereen kaupungin ja Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistys ry:n edustajat
PORILAISTEN MARSSI
Puolustusvoimien varusmiessoittokunta
SUOMEN LIPPU POISTUU
Satakunnan Lennoston esikuntapäällikkö
Suomen lipun poistumisen jälkeen tilaisuus sankariristillä päättyy.
Liput ja joukot poistuvat komentojen mukaan Kalevantien suuntaan.
Finlandia-talo
Alkuun Kaartin soittokunta esitti Sibeliuksen säveltämän Alla Marcian.
Juhlan avasi Tampereen Suomalaisen Klubin varapuheenjohtaja ja Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Kalervo Sipi.
Arvoisa eduskunnan rouva puhemies, kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, hyvä juhlaväki.
Kolmen vapaussotamme ylipäällikkö Mannerheim on kaikkien noiden taistelujen jälkeen todennut vuoden 1918 sodasta:
”Harvoin lienee sotaa viety voittoon niin vähin aineellisin voimavaroin, harvoin niin vaativia sotatoimia suoritettu improvisoiduin joukoin.”
Suomen armeija, jota omassa maassa moni vihasi ja parjasi, pelasti maan perikadosta ja loi perustan Suomen tulevaisuudelle itsenäisenä valtiona, lujemman kuin mikään julistus.
Jos Vapaussotaa katsellaan niiden kahden sodan muodostamaan taustaa vasten, jotka Suomi joutui käymään viime maailmanpaljon yhteydessä, ei kukaan voi olla näkemättä vuoden 1918 taistelua oikeassa valossa.
Kolmen sotamme päämäärä on ollut sama!
Vaikka myöhemmin olemmekin joutuneet maksamaan vapaudestamme verrattomasti kalliimman hinnan älköön Vapaussodan uhreja ja ponnistuksia unohdetako.
Tänään me vietämme Vapaussodan 100-vuotisjuhlia teemalla Kertomus Suomen tiestä itsenäisyyteen.
Me järjestäjät haluamme kohdistaa kiitoksemme ja kunnioituksemme ensisijassa heille, jotka vasta itsenäistyneessä maassamme, olivat taistelemassa vapauden, itsenäisyyden ja kansanvallan puolesta.
Kyse on perusarvoista, joiden varaan Suomea rakennetaan tänä päivänäkin.
Tänään me vietämme Vapaussodan 100-vuotisjuhlia teemalla Kertomus Suomen tiestä itsenäisyyteen.
Tervetuloa!
Kaaderilaulajat, johtajanaan everstiluutnantti Matti Orlamo esittivät Eino Leinon sanoittaman ja Leevi Madetojan säveltämän Vapauden marssin.
Vöyrin marssi
Missä marssi Vöyrin koulu
muistaa Ristiina ja Oulu,
Pohjanmaat ja mantereet;
kuinka kuului Suomen usko,
kertoo Ruoveen rantain rusko,
Tampereenkin tantereet.
Missä vaara suurin saarti,
siinä nähtiin Vöyrin kaarti,
kaikui jääkäreiden työt;
harvoin maattiin, harvoin syötiin,
päivät päälle käytiin, lyötiin,
seistiin vartiolla yöt.
Monta Hämeen hankiin haipui,
Messukylään kylmään vaipui,
monta Kurun metsät vei.
Aina eespäin! käsky kaikui.
Voittoon, kostoon! korvet raikui –
taikka kuoloon, taapäin ei!
Kunniata kaatuneille!
Hetki vannoa on heille
kautta kauniin synnyinmaan:
Sen jos vapaus vaipuu milloin,
nousee Vöyrin kaarti silloin,
taasen meitä tarvitaan.
Eino Leino
Puolustusministerin Jussi Niinistön puhe Vapaussodan 100-vuotisjuhlassa
Arvoisa eduskunnan puhemies, kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, hyvät naiset ja herrat, mina damer och herrar
”Vapaussodan muistot eivät lopullisesti kadonneet, eikä niiden pidäkään koskaan kadota kansakunnan yhteisestä muistista.”
Näin totesi puheessaan tasan kymmenen vuotta sitten tässä samassa paikassa silloinen eduskunnan puhemies, nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Allekirjoitan nuo viisaat sanat.
Sata vuotta sitten Helsingin kadut täyttyivät juhlijoista.
Kaunis kevätpäivä iskostui läsnä olevien rintoihin ylevän isänmaallisena juhlana.
Voitokas harmaa talonpoikaisarmeija marssi kaupunkiin.
Vakavasti astuvien sarkapukuisten sotilaiden rivit kulkivat katsojien ohitse loputtomana jonona, joka ilman minkäänlaista ulkoista koreutta näytti läpileikkauksen maan omasta, maasta polkaistusta armeijasta.
Senaatin eli hallituksen joukot olivat voittaneet sodan – sodan, joka synnytti Suomen Puolustusvoimat.
Tuo päivä voisi olla itsenäisyyspäivä, itsenäisyysjulistuksen päivän sijaan.
Nimittäin 6. joulukuuta 1917 Suomi ei ollut vapaa maa, eikä maassa ollut järjestystä.
Vasta 16. toukokuuta 1918 miehittäjä oli karkotettu ja kapina kukistettu.
Hyvät kuulijat
Kullakin sukupolvella tuntuu olevan tarve kirjoittaa vapaussodan historia uudelleen ja kullakin sukupolvella – ajan hengestä riippuen – on oma tulkintansa vuoden 1918 sodasta.
Tällä hetkellä tulkintojen keskiössä on terrori.
Sodan tapahtumia lähestytään paljolti väkivaltaisuuksien kohteeksi joutuneen yksilön kokemuksien kannalta.
Tapahtumat näyttäytyvät nykyihmiselle käsittämättöminä raakuuksina ja sodan valtiollinen merkitys jää toissijaiseksi.
Niin ikään historian lainalaisuus – syy ja seuraus – jää taka-alalle.
Suomalaiset eivät taistelleet toisiaan vastaan ilman kansan valitsemaa eduskuntaa ja sen valitsemaa hallitusta vastaan aloitettua kapinaa.
Samoin valkoinen terrori oli reaktio punaiselle terrorille.
Sota vuonna -18 oli ennen kokematon kansallinen onnettomuus.
Materiaaliset vahingot ja tuhannet menehtyneet koettelivat nuoren kansakunnan kestokykyä.
Vastuu siitä kuului vallankumoukseen ryhtyneille eikä sitä pese pois kapinallisten myöhemmät kärsimykset.
Osavastuun sodasta kantoi Leninin johtamat bolševikit, jotka yllyttivät suomalaisia vallankumoukseen.
Lenin tuki asein ja sotilain Suomen punakaarteja.
Vallankumous perustui räikeään propagandaan.
Aikakauden informaatiosodankäyntiä käytiin etenkin lehdistössä levitettyinä villeinä huhuina.
Väritetyt mielikuvat ja naiivit käsitykset johtivat vallankumoukseen.
Kolkoimman kohtalon lopulta saivatkin Neuvosto-Venäjälle paenneet punaiset, joille valhe paljastui viimeistään Stalinin teloituskuopilla.
Hyvät kuulijat
Kansakunta rakentuu paljolti kokemuksen ja tunteen varaan.
Vaikeatkin muistot rakentavat kansakokonaisuutta.
Satavuotiaan valtiomme kivikkoinen tie jatkui talvi- ja jatkosodissa, mutta yhtenäisenä kansakuntana.
Vapaussodan voittajien viisautta oli kehittää yhteiskuntaa niin, että kaikilla suomalaisilla oli puolustettavaa diktatuurin uhatessa vapauttamme vuonna 1939.
Vuoden 1918 tärkein perintö on itsenäisyyden, kansanvallan ja oikeusvaltion säilyminen.
Kansallisen eheyden rakentaminen jatkui sodan jälkeen demokratian keinoin kunnissa ja valtiollisella tasolla.
Meidän on tänäkin päivänä kannettava huolta demokratian toimivuudesta ja kansanvaltaisten menettelytapojen arvostuksen ja kunnioituksen säilymisestä.
Marsalkka Mannerheim kirjoitti Muistelmiensa loppusanoihin opetuksen, jonka hän tahtoi painaa tulevien sukupolvien tuntoihin tulikirjaimin:
”Eripuraisuus omissa riveissä iskee tuhoisammin kuin vihamiehen miekka, ja sisäiset riidat aukaisevat oven ulkoa tulevalle tungettelijalle.”
Kaartin soittokunta esitti Sibeliuksen säveltämän sinfonia nro 5 Es-duuri op.82, III Allegro molto
Samalla Kulosaaren yhteiskoulun oppilaat tanssivat koreografi Anna Palmion luoman esityksen.
Yle taltioi 16.5.2018 100-vuotismuistojuhlan Finlandia-talosta.
Juhla on katsottavissa Yle Areenassa 16.6.2018 saakka:
https://areena.yle.fi/1-4389837
lauantaina 7.4.2018 klo 14-16, Sampolan juhlasali
Yksi Vapaussodan ratkaisutaisteluista käytiin Tampereella maalis-huhtikuun vaihteessa 1918.
Tampereella ratkaistiin Suomen suunta.
Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys järjestää aihetta käsittelevän avoimen seminaarin lauantaina 7.4.2018.
Tapahtumassa on vieraana myös puolustusministeri Jussi Niinistö.
Pääesitelmän pitää Tampereen Suomalaisen Klubin varapuheenjohtaja ja Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Kalervo Sipi.
Ohjelma:
”Suomi!”
Altto Malin Döragrip ja solistien kuoro
Tervehdyssanat
Markku Rauhalahti, Vapaussodan Tampereen Seudun
Perinneyhdistyksen puheenjohtaja
Puolustusministerin tervehdys
Puolustusministeri Jussi Niinistö
”Uskonnon ja kansanvallan puolesta”
Basso Visa Kohva ja miessolistit
Vapaussota ja Tampereen taistelut
Kalervo Sipi, Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja
Lääkintähuolto Tampereen taistelujen pyörteissä
Eeva Tammi, sotahistorioitsija
”1918 Tampereen vaihe”, pienoisoopperaesitys
Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry:n taiteilijat
TERVETULOA!
Kaksinkertaisen Mannerheim-ristin ritarin, kenraalimajuri Aaro Olavi Pajarin syntymästä tuli 17.7.2017 kuluneeksi 120 vuotta. Merkkipäivänä Pajarin Poikien Perinneyhdistys kävi kunniakäynnillä Pajarin hautamuistomerkillä Kalevankankaalla. Perinneyhdistyksen puheenjohtaja, kenraalimajuri evp Kalervo Sipi piti puheen.
Kunniakäynnin jälkeen paljastettiin Hämeenkatu 13:ssa sijaitsevan talon seinälle muistokilpi, jossa kerrotaan, että kenraali Pajari perheineen asui ko. talossa 1942-1949.
Puheenjohtaja Sipi luovutti toimitusjohtaja Rauli Eklundille Sinisen Ristin havunoksatunnuksella kiitoksena vapaussotiemme perinteen vaalimisesta ja tukemisesta. Muun muassa em. muistokilpi on hänen lahjoittamansa.
Kuvat ja kooste: Markku Rauhalahti
Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen vuosikokous 25.2.2016 Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseolla
Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen vuosikokouksessa 25. helmikuuta 2016 Suojeluskunta- ja Lottamuseossa oli kunniavieraana simolainen sotaveteraani ja ”Pajarin poika” Armas Ilvo, 95 v. Armas taisteli Talvisodassa Aittojoen rintamalla Sissipataljoona 2:ssa, joka toimi osana Aaro Pajarin johtamaa sotatoimiyksikköä. Jatkosodassa Armas Ilvo taisteli Karhumäen suunnalla, Syvärillä ja Kannaksella.
Tuomo Juntunen piti esitelmän sissipataljoonan toiminnasta Aittojoen rintamalla sekä haastatteli Armas Ilvoa hänen sotatiestään ja vuosikymmeniä jatkuneesta toiminnastaan veteraanityössä. Elämäntyönsä Armas teki poliisina. Kuten muistamme, Armas Ilvo sai presidenttiparin liikuttumaan laulaessaan Itsenäisyyspäivänä 6.12.2015 Linnan kutsuilla Veteraanin iltahuudon. Vastaavaan tunnelmaan Armas sai Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen kokousväen esittämällä muistelujensa päätteeksi saman laulun. Kuulijat yhtyivät kertosäkeeseen.
Kalervo Sipi Perinneyhdistyksen puheenjohtajaksi
Vuosikokouksessa valittiin Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi kenraalimajuri evp Kalervo Sipi. Muina hallituksen jäseninä jatkavat Erkki Eskelinen, Tuomo Juntunen, Markku Rauhalahti, Jarmo Talasrinne ja Hannu Wirola.
Uutena hankkeena yhdistys valmistelee Pajarin joukkojen perinteestä kertovaa erikoisnäyttelyä, joka avataan ensi vuonna Vapriikissa. Muuten perinnetyötä jatketaan muun muassa tekemällä arkistotutkimuksia ja aikalaishaastatteluja sekä dokumentoimalla taistelupaikkoja. Myös sotahistoriamatkoja jatketaan; tänä vuonna tehdään toukokuussa matka Baltiaan teemalla Jääkäreitä ja kylmää sotaa.
Teksti ja kuvat: Markku Rauhalahti
Matkalla käytiin mm. Tallinnan kuuluisassa televisiotornissa (Teletorn), jossa kuultiin Viron itsenäistymisvaiheista 1991 ja katseltiin maisemia.
Muita kohteita olivat mm. KGB-museo Viru-hotellin 23. kerroksessa, Tallinnan sotilashautausmaa Pronssisoturipatsaineen, Merimuseo Titanic-näyttelyineen sekä Viron Miehitysmuseo. Asiantuntijaoppaana toimi Tuomo Juntunen.
Kuvaraportti: Markku Rauhalahti
Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen vuosikokous pidettiin Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseossa 19. maaliskuuta 2012. Paikalla oli kolmisenkymmentä jäsentä.
Sääntömääräisten kokousasioiden jälkeen hallituksen jäsen Tuomo Juntunen piti seikkaperäisen ja monipuolisesti kuvitetun esitelmän Suursaaren valtauksesta maalaiskuun lopussa 1942.
Esitelmän aiheesta on luettavissa raportti Tampereen Suomalaisen Klubin kotisivulta: www.tampereensuomalainenklubi.fi —> Klubilehti (1/2012).
Kokoukseen toi tervehdyksensä majuri evp Olli Vuorio Helsingistä. Yhdistyksen uutena jäsenenä hän oli mukana ensimmäistä kertaa.
Olli Vuorio palveli jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1/JR 6:ssa Pajarin 18. Divisioonassa. Sittemmin Kadettikoulun jälkeen hän palveli jatkosodan loppuvaiheessa Viestipataljoona 5:ssä.
Kooste ja kuvat: Markku Rauhalahti
Lipun aiheena on yhdistyksen tunnus.
Lippu naulattiin ja vihittiin juhlallisesti Tampereen Suomalaisen Klubin Marskin salissa.
Lipun vihki pastori, reservin majuri Antti Saarelma; lippu-upseerina eversti evp Erkki Eskelinen, airueina Jarmo Talasrinne ja Kirsi Pajari.
Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen puheenjohtaja, eversti evp Harri Virtapohja:
Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra kenraali, hyvä juhlayleisö,
Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen puolesta minulla on ilo toivottaa teidät tervetulleiksi tähän lippumme naulaus- ja vihkimistilaisuuteen.
Hämäläisten kenraalin, kenraalimajuri Aaro Olavi Pajarin muistoa vaaliva ja hänen johtamiaan taisteluja tutkiva perinneyhdistys on perustettu vuonna 2006, siis noin viisi vuotta sitten. Näitä toimintoja on toki harjoitettu vuosikausia aiemminkin. Toiminta-alueena on Pirkanmaan maakunta tarkoittaen sitä aluetta, mikä muodosti Pohjois-Hämeen sotilaspiirin vuonna 1939.
Yhdistyksen tarkoituksena on kerätä, tutkia ja tallentaa pohjois-hämäläistä sota-ja suojeluskuntahistoriaa, siirtää sitä ja perinnettä tuleville sukupolville, pitää aiheeseen liittyviä esitelmätilaisuuksia sekä järjestää sotahistoriallisia matkoja. Jäseninä ovat kenraalimajuri A.O.Pajarin joukoissa taistelleet miehet sekä lotat ja heidän perillisensä sekä Suomen sotahistoriasta kiinnostuneet henkilöt.
Minun isäni Veikko Virtapohja taisteli Pajarin joukoissa niin talvisodan Tolvajärvellä kuin Kannaksen takaisinvaltauksessa jatkosodassa. Episodi: Isäni haavoittui vihollisen luodista Pajarin vieressä Ristisalmella. Kummallekohan luoti oli tarkoitettu? Tuntolevy ja sen lävistänyt luoti ovat muistona tapahtumasta.
Kuten tulemme kohta huomaamaan, lipun naulaajina on mm. JR 16:n riveissä Tolvajärvellä taistelleiden komppanian päälliköiden poikia tai sukulaisia.
Tämän kohta päättyvän vuoden tärkeimpinä tapahtumina voidaan pitää heinäkuista sotahistoriamatkaa ”18. Divisioonan eli Pajarin divisioonan tie Rautjärvelle 1941”. Seurasimme divisioonan keskitysmarssireittiä Tampereelta Pihlajaveden yli rajan pintaan Rautjärvelle. Siellä voitiin vielä havaita merkkejä puolustusasemien kaivauksista ja estetöistä.
Kenraali Pajarin muistomerkki Kalevankankaan sankarihautojen äärellä oli vuosien mittaan kallistunut. Yhdistyksemme on suorittanut kulttuuriteon ja oikaissut muistopaaden. Vaativan työn suoritti Hämeen Kaivin Oy ja haluan tässäkin yhteydessä esittää yhdistyksemme parhaat kiitokset. Muistomerkki on nyt uljaasti pystyssä, käykää katsomassa!
Tolvajärven taistelujen perinnetoimikunta on edesmenneen Kari Turpeisen aloitteesta hankkinut Tolvajärven matkailumajan kivijalkaan muistolaatan. Varpaisjärven mustasta graniitista valmistettuun laattaan on kaiverrettu suomeksi ja venäjäksi ”Tolvajärven taisteluissa 12.12.1939 kaatuneiden muistoksi”. Laatta paljastettiin 7. lokakuuta tänä syksynä. Yhdistyksemme keskeiset henkilöt olivat hanketta eteenpäin viemässä.
Noin kuukausi sitten edellinen puheenjohtajamme Tuomo Juntunen piti kerhoillassamme veret seisauttavan esityksen Pajarin joukkojen toiminnasta Lapin sodassa. Tuloksellisesta johtamistoiminnastaan saksalaisia vastaan Pajarille myönnettiin toinen Mannerheim-risti.
Ja nyt sitten vuoden huipennus yhdistyksen lipun naulaus- ja vihkimistoimitus. Tähän sopinee säe Vala-laulusta: ”Ilomielin sun jäljessäs käymme teit isäin astumaan”. Olkaa lämpimästi tervetulleita!
Raportti: Markku Rauhalahti
Kuvat: Matti Kataja, Markku Rauhalahti ja Tiina Vappula
