PPPY vuosikokous 12.3.2019

Pajarin Poikien Perinneyhdistys ry:n vuosikokous pidettiin tiistaina 12.3.2019 klo 18.00 Ravintola Vaskitähdessä, Hatanpään puistokuja 22 G, Tampere.

PPPY vuosikokous 2019 Vaskitähti Kuva: Markku Rauhalahti

Jäseniä oli paikalla lähes 40, mukaan oli lähtenyt myös 100 vuotias Pajarin Poika, kunniajäsenemme Kauko Mäenpää.

Avauspuheenvuorossaan puheenjohtaja Kalervo Sipi onnitteli kahta perinneyhdistyksen toimijaa kunniamerkin johdosta.

Helena Turpeinen sai 4.6.2018 Suomen Leijonan ansioristin ja Timo Siukosaari 6.12.2018 4. luokan Vapaudenristin.

Puheenjohtaja Sipi kertoi myös Viron Valgassa ja Pajussa 31.1.2019 ja Latvian Aluksnessa ja Bejassa 23.2.2019 järjestetyistä Pohjan Poikien taistelujen 100-vuotisjuhlista.

Juhliin liittyen Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys on julkaissut kaksi kirjaa: ”Paju 31.1.1919”, kirjoittanut Tuomo Juntunen ja Olev Teder sekä ”Marienburg 21.2.1919”, kirjoittanut Tuomo Juntunen.

Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 12 §:n mukaiset asiat.

Kokouksen avaus

Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri

Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Todetaan läsnäolijat

Hyväksytään työjärjestys

Esitetään kertomus yhdistyksen toiminnasta vuodelta 2018

Esitetään yhdistyksen tilinpäätös vuodelta 2018 ja kuullaan toiminnantarkastajan lausunto

Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

Vahvistetaan liittymis- ja jäsenmaksun suuruus, perintäaika ja -tapa

Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio vuodelle 2019

Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä

Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2019 sekä muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle vuosille 2019 – 20

Puheenjohtajajana jatkaa kenraalimajuri evp Kalervo Sipi. Muina hallituksen jäseninä jatkavat Erkki Eskelinen, Tuomo Juntunen, Jarmo Talasrinne ja Hannu Wirola.

Vuoden 2019-2020 hallituksesta jää pois varapuheenjohtaja Markku Rauhalahti. Hänen tilalleen valittiin Iiris Lehmuskenttä. Uusi varapuheenjohtaja valitaan seuraavassa hallituksen kokouksessa.

Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja

Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Kokouksen päättäminen

Kokousesitelmä: Erkki Eskelinen – ”JR 16 Taavetissa”

AL Moro: Pajari-päivä

Koska juhlat olivat ja missä? Kalevan lukion juhlasalissa oli 12. joulukuuta 2018 Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen ja Pirkanmaan Aluetoimiston järjestämä Pajari-päivän juhla. Juhlaan oli kutsuttu Tampereen ja Pirkanmaan maakuntakomppaniat.

Mitä te juhlitte? Aaro Olavi Pajarin johtamien pohjoishämäläisten joukkojen taistelut niin talvi- kuin jatkosodassakin ovat merkittävää sotahistoriaa. Pajari-päivän tilaisuus pidetään talvisodassa 12. joulukuuta 1939 käydyn Tolvajärven taistelun muistopäivänä.

Oliko ohjelmaakin? Juhlaa edelsi kunniakäynti Kalevankankaan sankarihaudalla ja kenraali Pajarin muistomerkillä. Puheenjohtaja Kalervo Sipi piti tervehdyspuheen ja Aluetoimiston päällikkö Marko Alamäki jakoi palkinnot maakuntakomppanioiden ansioituneille sotureille. Musiikkia esitti Ilmavoimien soittokunta.

Mistä siellä puhuttiin? Puhuttiin maanpuolustuksesta ja valmistautumisesta kriiseihin.

Säilyikö sopu? Sodassa soditaan, rauhan aikana toimitaan rauhanomaisesti.

Kuka raportoi? Markku Rauhalahti.

Paju 100

Pajun taistelun 100-vuotisjuhlaan 31. tammikuuta 2019 Viron
Valgassa osallistui arvovaltaisia vieraita kuten Viron presidentti Kersti Kaljulaid. Suomesta tervehdyksen toi puolustusministeri Jussi Niinistö.

Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö laski seppeleen. Kuva: Sirkka Ojala
PPPY pj kenraalimajuri Kalervo Sipi laskee muistoseppeleen Pajun muistomerkille. Kuva: Sirkka Ojala

Pajarin Pojat kenraalimajuri Kalervo Sipi, Tuomo Juntunen sekä Helena Pajari-Turpeinen, Suomen puolustusministeri Jussi Niinistön kanssa Virossa Pajun taistelu 100 vuotta tilaisuudessa.

Virolaiset yhdessä suomalaisten ja latvialaisten kanssa juhlivat 100-vuotispäivää eräässä itsenäisyyden sodan tärkeimmistä Pajun-taisteluista eri puolilla Valgan rautatieasemaa.

Jussi Niinistö, Kallervo Sipi, Olev Teder ja Tuomo Juntunen keskustelevat Pajun taistelun 100-vuotisjuhlassa. Kuva: Sirkka Ojala

Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen puheenjohtaja, kenraalimajuri Kalervo Sipi puhui kunniakäynnin yhteydessä Pohjan Poikien muistokivellä Pajun kartanon pihassa.

Kuva: Sirkka Ojala.

Pajun taistelu oli yksi Viron itsenäisyyden sodan verisimmistä taisteluista.

Etelä-Viron rautateiden taistelu oli välttämätöntä itsenäisyyden sodan voittamiseksi.

Pajun taistelu käytiin lähellä Valgan kaupunkia sijaitsevan Pajun kartanon hallinnasta 31. tammikuuta 1919 Viron vapaussodan aikana. Suomalaisista vapaaehtoisista koostuneet Hans Kalmin johtamat Pohjan Pojat ja virolainen Julius Kuperjanovin pataljoona etenivät alueella kohti Valgaa.

Neuvosto-Latvian joukot valtasivat Pajun kartanon yöllä ja virolaiset joukot hyökkäsivät kartanolle kärjessä takaisinvaltausyrityksen yhteydessä.

Virolaisten hyökkäys pysähtyi ja vuorossa olivat nyt Pohjan Pojat. Suomalaistenkin hyökkäys oli tyrehtyä, mutta onnistui lopulta illan jo hämärtäessä. Pian taistelun jälkeen vallattiin myös Valga, josta punaiset olivat vetäytyneet.

Punaiset olivat menettäneet noin 100 miestä. Suomalaiset menettivät kaatuneina noin 28 miestä ja haavoittuneina 39. Virolaisia kaatui 14 ja haavoittui 41–48. kaatuneiden joukossa oli virolaisia komentanut Kuperjanov.

Eestlased tähistasid koos soomlaste ja lätlastega Paju lahingu 100. aastapäeva

Suinulan verilöylyn muistopäivä

Kuva Jorma Hautala.

Kapt res. Hannu Wirola Suinulassa 31.1.2019

Sydämellisesti tervetuloa!

101 vuotta sitten tuon viereisen Markkulan talon pihamaalla helvetti oli sanan mukaisesti irti. Asian traagisuudesta huolimatta on kuitenkin äärimmäisen hienoa, että Suinulan uhrien muisto elää. Periaatteessa nytkin voisi olla 100-vuotismuistaminen, alkoihan perinne 1919. Ja vsta 1933 lähtien juuri tällä paikalla, kun tuo muistomerkki valmistui.

101 vuotta sitten yleistilanne oli pelkkää myllerrystä. I maailmansota ei ollut vielä ohi. Venäjä oli vallankumouksen pyörteissä. Vain muutama päivä Suinulaa aikaisemmin sosialidemokraattinen kansanvaltuuskunta – siis punaiset – olivat aloittaneet aseellisen vallankumouksen – eli kapinan laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan. Samaan aikaan valkoisen Suomen tuolloin vielä vähäiset joukot olivat aloittaneet venäläisten varuskuntien riisumisen aseista Pohjanmaalla.

Punaiset valtasivat nopeasti eteläisimmän Suomen, etenkin sen suurimmat kaupungit, Tampereen mukaan lukien. Suojeluskuntalaiset päättivät paeta kaupungista ja pyrkiä valkoiseen Suomeen. Illalla 30.1. lähdettiin kaupungista pieninä ryhminä. Matkalla Suinulaan tehtiin joitakin amatöörimäisiä ”sotatoimia”, joiden merkitys oli lähinnä paon ilmitulo. Tampereen punakaartin jäljittäjät pääsivätkin nopeasti selville suojeluskuntalaisten olinpaikasta, siis tuosta Markkulasta.

Syntyi piiritystilanne ja lyhyt, noin tunnin tulitaistelu, joka päättyi 112 suojeluskuntalaisen antautumiseen. Suojeluskunnan ja punakaartin välillä tehtiin kirjallinen sopimus, jossa henki taattiin kotiin palaaville. Kuitenkin paikalle tullut venäläisten tukema turkulaispunakaartilaisten joukko alkoi sopimuksesta piittaamatta silmittömän tulituksen ja riehunnan pistimillä ja miekoilla.

Tässä verilöylyssä kuoli 14 suojelus-kuntalaista. Yksi oli haavoittunut kuollettavasti jo tulitaistelussa ja lisäksi vielä kaksi muutoin Markkulan tapahtumien yhteydessä. Haavoittuneita oli 26 ja vangiksi jäi n. 50. Kuusi miestä oli ollut jo piirityksen alkaessa partioimassa Markkulan ulkopuolella. Kymmenkunta oli päässyt pakenemaan jo tulitaistelun aikana ja puolisentoista kymmentä pääsi pakoon verilöylystä.

Kuva Jorma Hautala.

Suinulan merkitys oli valitettavasti paljon, paljon suurempi kuin pelkkä paikallinen kahakka. Sodan pääjoukkojen keskinäiset taistelut eivät olleet vielä kunnolla edes alkaneet, kun tällainen joukkoteloitus jo tapahtui. Tieto joukkosurmasta sai jopa kansainvälisiä mittasuhteita – tuomittiin Ruotsin, Englannin ja Italian konsulien toimesta.

Punaisten kannalta tapahtuma ei tiennyt hyvää edes vallankumouksensa etenemiselle. Paljastihan se, että kurittomat joukot eivät olleet alkuunkaan johtajiensa komennossa. Ja vielä pahempaa seurasi. Suinula kostettiin moninkertaisesti.

Unohtamatta sodan ja jälkiselvittelyjen kärsimyksiä, olisikin vähintään yhtä tärkeätä tuoda esille, mitä lopulta saavutettiin. Voitettiin kansallinen itsemääräämisoikeus – vapaus ja myös demokratia voitti, samoin oikeusvaltioperiaate, laajat yksilönvapaudet mielipiteen ilmaisusta vapaaseen matkustamiseen – luetteloa voisi jatkaa.

Kuva Jorma Hautala.

Koulujen merkitys on toimia myös siltana perinnön siirtymisessä sukupolvelta toiselle. Vuosi sitten 100-vuotisjuhlavuonna Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat laskivat peruskoululaisten sitomat pikkuseppeleet jokaiselle Teknillisen opiston surmatulle. Kunnia-vartiossammekin oli entisiä Teku:n oppilaita.

Tammisunnuntai 27.1.2019

Hyvät juhlavieraat, Tervetuloa Tammisunnuntain kirkkoiltaan. Tammisunnuntain muistojuhlan perinne pohjaa kauaksi taakse päin eli tapahtumiin 101 vuotta sitten.

Tammikuun 27. ja 28. päivien välisenä yönä 1918 vastikään itsenäistyneen Suomen hallituksen joukot alkoivat kenraali Mannerheimin johdolla riisua maassa vielä olevia vieraan vallan sotajoukkoja aseista. Alkoi Vapaussota. Vapaussodan tuloksena maamme nuori itsenäisyys varmistui.

Viime vuonna vietimme Suomen itsenäisyyden 100. juhlavuotta. Tämä kirkkojuhlamme oli arvokas alku monille aihetta koskeville tapahtumille. Tänä vuonna katseemme kääntyy Suomenlahden toiselle puolelle. Siellä juhlitaan tänä vuonna ensimmäisen itsenäisyyden 100. vuotta.

Suomalaisten vapaaehtoisten taistelujen muistotapahtumia oli vuoden alkupäivinä Pohjois-Viron Kuusalussa, ensi viikon torstaina on ns. Pohjan Poikien taistelun 100-vuotismuistojuhla Etelä-Viron Pajussa ja Valgassa sekä 23. helmikuuta muistojuhla Pohjois-Latvian Aluksnessa ja Bejassa.

Kirkkoiltamme on ennen muuta kiitosjuhla. Korkeimman johdatuksella ja avulla olemme saaneet yli sata vuotta elää vapaassa, itsenäisessä maassa. Olkaamme siitä kiitollisia ja onnellisia. Ja toimikaamme sen eteen, että tulevatkin sukupolvet saavat elää vapaassa maassa.

Järjestäjien – Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen ja Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piirin – puolesta kiitän lämpimästi juhlamme esiintyjien mittavaa joukkoa, kirkon omaa väkeä – Osmo Honkasta, Tuomas Laatua ja Jussi Houttua – sekä Ilmavoimien soittokuntaa, Pirkanpoikia ja partiolaisia. Kiitos juhlapuheen pitäjälle, rovasti Sauli Keskiselle. Edelleen kiitos noin 25 kansalaisjärjestölle, jota lippuineen osallistuvat lippulinnaan sekä Suomen lippua kantaville Kangasalan Reserviupseereille.

Kolehti kannetaan Tarton Suomen-poikien ja heidän leskiensä sekä Pirkanmaan sotaveteraanien leskien huoltotyöhön. Veteraanien lesket elävät usein taloudellisesti ahdingossa. Tammisunnuntain kirkkojuhlan kolehdin tuotolla olemme voineet helpottaa heidän elämäänsä ja niin haluamme tänäkin vuonna.

Tuttuakin tutummassa laulussa Kotimaani omi Suomi on neljäs säkeistö, jota ei useinkaan lauleta. Rukouksemme tänään voisi kuulua tämän säkeen sanoin:

Kotimaa on mulle kallis,
sen ma tahdon omistaa
Suomen maan jos Luoja sallis
olla aina vapaa maa
Suomen maan jos Luoja sallis
olla aina vapaa maa

Hyvät juhlavieraamme. Toivotan teille antoisaa kirkkoiltaa ja hyvää Suomen alkanutta vuotta!

Tervehdyssanat Markku Rauhalahti

12.12. Pajari – päivä

Pajarin Poikien Perinneyhdistyksellä ja
Pirkanmaan Aluetoimistolla
on kunnia kutsua Teidät viettämään
Pajari -päivää ja samalla Pirkanmaan alueen
maakuntakomppanioiden perinnepäivää.

Kutsumme PPPY jäsenet
keskiviikkona 12.12.2018
Kalevan lukiolle Tampereelle

Ohjelma

16.00 – Kunniakäynti ja seppeleenlasku Sankariristillä ja
kenraalimajuri A.O. Pajarin muistomerkillä Kalevankankaalla
17.00 – Kahvitarjoilu Kalevan lukiolla, Salhojankatu 33

18.00 – Pääjuhla Kalevan lukion juhlasalissa

Pukukoodi: Tumma puku ja kunniamerkit, paraatipuku

JR 27 – kärkirykmenttinä halki Kannaksen 1941
Pajari päivän 12.12.2018 esitelmä Tuomo Juntunen

Jäsenkirje 3 – 2018

Yhdistyksemme onkesän aikana rekisteröitynyt. Siihen liittyi tarve muuttaasääntöjämme. Uudet sääntömme hyväksyttiin yksimielisesti tiistaina 16.10.2018 pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa.

Välittömästi kokouksen jälkeen pidetyssä kerhoillassa jäsenemme Matti Lehtimäki esitelmöi aiheesta ”Meririntaman ilmatorjunta jatkosodassa – 12. It.KKK Suursaaren ja Tytärsaaren taisteluissa 1942”. Mielenkiintoisen tarinan pohjana oli Matin oma vasta ilmestynyt kirja. Paikalla oli 40 henkilöä.

Vuodenviimeinen yhteinen
tapahtuma on Pajari-päivä:

PajarinPoikien Perinneyhdistyksellä ja Pirkanmaan Aluetoimistolla onkunnia kutsua Sinut viettämään Pajari-päivää ja samalla Pirkanmaan alueen maakuntakomppanioidenperinnepäivää
keskiviikkona 12.12.2018 Kalevan lukiolleTampereelle.

Ohjelma
16.00- kunniakäynti ja seppeleenlasku Sankariristillä ja kenraalimajuriA.O. Pajarin muistomerkillä Kalevankankaalla
17.00 -kahvitarjoilu Kalevan lukiolla, Salhojankatu 33
18.00 – PääjuhlaKalevan lukion juhlasalissa

Tervetuloa!

Tulevat matkat: ”Paju 100” 30.1. – 1.2.2019, Valga ja Marienburgin taistelun muistomerkin paljastus 22. – 24.2.2019, Aluksne ja Beja – ilmoittautumiset Markulle ja Helenalle

Sotahistoria-ja kulttuurimatka Pohjois-Puolaan 24. – 28.4.2019, matkanjohtaja jaasiantuntija Erkki Eskelinen

Muuttunut aika: ”Pajarin Pojat itsenäisyydentiellä”-hanke – JR 16:n juhla Luumäellä la 19.10.2019!

Tervetuloa mukaan!

Ylimääräinen kokous 16.10.2018

Pajarin Poikien Perinneyhdistys ry:n ylimääräinen kokous ja kerhoilta

Tiistaina 16.10.2018 klo 18.00 Tampereen Suojeluskunta ja Lottamuseolla pidettiin PPPY:n ylimääräinen kokous samalla kerhoillan kanssa.

PPPY:n puheenjohtaja Kalervo Sipi veti kokouksen läpi.

Yhdistyksemme on kesän aikana rekisteröitynyt.

Elokuun alussa tuli Patentti ja rekisterihallitukselta (PRH) päätös, että olemme Pajarin Poikien Perinneyhdistys ry, reknro 222.066.

Rekisteröintiin liittyi tarve muuttaa sääntöjämme. Sen takia hallitus päätti kutsua kerhoillan yhteyteen ylimääräisen kokouksen.

Paikalla oli 40 henkilöä, nuoria ja vanhoja. Ilahduttavaa oli, että mukaan oli lähtenyt Pajarin Poika, kunniajäsenemme Kauko Mäenpää. Pajarin Poikien jälkeläisistä mainittakoon Iiris Lehmuskenttä, Juhani Kivelä ja Timo Siukosaari.

Juhani Kivelä, Timo Siukosaari sekä Pajarin Poika kunniajäsen Kauko Mäenpää.

PPPY:n puheenjohtaja Kalervo Sipi esitteli yhdistyksen uudet säännöt PRH:n rekisteröinnin yhteydessä hyväksytyssä muodossa.

Käydyn lyhyen keskustelun jälkeen uudet säännöt hyväksyttiin yksimielisesti muuttamattomina.

Nyt PPPY:llä on käytössä säännöt, jotka hallituksen mielestä ovat ajan hengen mukaiset ja modernit. Uudet säännöt ovat joustavat ja ne tarjoavat hallitukselle hyvät toimintamahdollisuudet!

Välittömästi kokouksen jälkeen aloitettiin kerhoilta.

Puheenjohtaja avasi tilaisuuden kertoen mm kokemuksiaan lokakuun alun retkestä tämän päivän Tolvajärvelle ja Aittojoelle.

Harri Holm Viitavaarassa isoisänsä kaatumispaikalla.

Matkalla olivat mukana JR 16:n II p:n lääkärin Voitto Talolan poika Mikko Talola ja III P:n komentajan jääkärimajuri Jussi Leimun tyttärenpoika Harri Holm. Molemmat olivat konkreettisesti sukujensa sotatiellä.

Matkustus rajan takana tapahtui nykyisten tieolosuhteiden takia venäläisellä maastoautolla kuljettajana venäläis-virolainen Rein Sõstra.

Kerhoillassa esitelmän piti tietokirjailija, majuri res. Matti Lehtimäki aiheenaan ”Meririntaman ilmatorjunta jatkosodassa – 12. It.KKK Suursaaren ja Tytärsaaren taisteluissa 1942”.

Kerhoillan esitelmöitsijä tietokirjailija, majuri res. Matti Lehtimäki

Kerhoillan pääaiheena oli reservin majuri, tietokirjailija Matti Lehtimäen esitys hänen vasta ilmestyneen kirjansa ”Meririntaman ilmatorjunta 1941-1944 – Lehtimäen ja Landtmanin matkassa” pohjalta.

Tietokirjailija Matti Lehtimäen vasta ilmestynyt kirja ”Meririntaman ilmatorjunta 1941-1944 – Lehtimäen ja Landtmanin matkassa”

Jäsenemme Matin mielenkiintoinen teos on kahden veteraanin vuoropuhelu täydennettynä mm sotapäiväkirjoista saaduin virallisin tapahtumatiedoin.

Kirjan päähenkilö on Matin isä tykkimies Armo Lehtimäki. Hänen kanssaan tarinaa kertoo samat vaiheet kokenut terävämuistinen ja rintamakokemuksensa hyvin dokumentoinut, vieläkin elossa oleva veteraani, silloinen vänrikki Christian Landtman.

Kirja on nelivuotisen, erittäin perusteellisen tutkimustyön tulos. Matti on tutustunut Kansallisarkistossa yli sataan sotapäiväkirjaan ja valokuvannuti 7 000 dokumenttisivua.

Teoksessa on yli sata valokuvaa, joista suurin osa on veteraaneilta saatuja ja aiemmin julkaisemattomia. Mahtava määrä erilaisia taulukoita ja luetteloita sekä Matin itse piirtämät karttapiirrokset täydentävät kokonaisuutta.

Matti Lehtimäki kertoo teoksessaan myös mielenkiintoisesti ja ihan uudesta ilmatorjuntamiehen näkökulmasta Pajarin joukkoineen Mannerheimin tarkassa valvonnassa maaliskuussa 1942 toteuttamasta Suursaaren valtauksesta. Juttua on kirjassa 36 sivua.

Tämä tekee kirjasta meitä pajarilaisiakin kiinnostavan.

Matin tiedontäyteisen ja elävän esityksen jälkeen virisi vilkas keskustelu. Lopuksi halukkaat voivat hankkia itselleen Matti Lehtimäen teoksen hänen signeeraamanaan. – Kiitos, Matti!

Kalervo Sipi

Kuvat: Markku Rauhalahti ja Kalervo Sipi

 

Suomen Leijonan kunniamerkin luovutus Helena Turpeiselle

Suomen Leijonan ansioristi

Tasavallan presidenttimme Sauli Niinistö on päättänyt myöntää kunniamerkin Pajarin Poikien perinneyhdistyksen kunniapuheenjohtajalle Helena Turpeiselle 4.6.2018.

Suomen Leijonan ansioristin Helena Pajari-Turpeiselle luovuttaa kenraalimajuri Kalervo Sipi Kalevankankaan hautausmaalla Vapaussodan muistomerkillä maanantaina 4.6.2018 klo 11.30.

Tervetuloa!

Mannerheimin syntymäpäivä 4.6.2018 klo 18.00

Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunta järjestää 4.6.2018 klo 18.00 Leinolassa Mannerheimin patsaalla muisto- ja seppeleenlaskutilaisuuden.

Seppeleen laskijat Marskin patsaalle Vehmaisissa Tampereen varuskunta, Tampereen kaupunki ja Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry.

Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunnan toiminta on pääosin veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen ylläpitämää yhteistyötä Tampereen varuskunnan, Tampereen kaupungin, muiden tamperelaisten järjestöjen, oppilaitosten, viranomaisten ja laitosten kanssa.

Toiminnan rahoittamiseksi kaupunki myöntää vuosittain toiminta-avustusta.

Pieni osa tarvittavista varoista kerätään toimijoiden maksamilla vapaaehtoisilla jäsenmaksuilla.

Jotta seremoniaosaaminen ei katoa, Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää joka toinen vuosi Tampereella päivän mittaisen seremoniakoulutustilaisuuden.

Suosittelemme taustajärjestöjemme osallistuvan koulutuksiin lähettämällä niihin seremonioihin osallistuvia jäseniänsä.

Järjestettävistä koulutuksista välitetään tietoja sähköpostitse.

Ohjeistamme myös seuraamaan verkkosivua www.mpk.fi ja siellä Pirkanmaan koulutusohjelmia.

Kiitämme kaikkia Kansalaisjuhlatoimikunnan työhön osallistuneita ja osallistuvia sekä yhteistyökumppaneita.

Toivomme tapahtumiin runsasta järjestöllistä osanottoa.

Nelihenkisen kunniavartion asettaa Puolustusvoimat.

Järjestöliput sijoittuvat puolikaareen patsaan sivuille ja taakse.

Yleisö asettuu patsasaukiolle patsaasta katsottuna aukion vasemmalle sivustalle ja taakse.

Seppeleen patsaalle laskevat Tampereen Varuskunnan, Tampereen kaupungin ja Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry:n edustajat.

Seremonia suoritetaan alla olevan ohjelman mukaisesti:

SUOMEN LIPUN VASTAANOTTO

MARSALKAN HOPEATORVET
Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri

PUHE

PUHALLINMUSIIKKIA
Puhallinorkesteri

KUORO
Mieskuoro Pirkanmiehet

RUKOUS
Tampereen seurakunnan edustaja

SEPPELEENLASKU
Puolustusvoimat, Tampereen kaupunki ja
Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry

KESÄPÄIVÄ KANGASALLA
Pirkanmaan maakuntalaulu
Puhallinorkesteri, kuoro ja yleisö

LIPUT POISTUVAT

Seremonia päättyy Suomen lipun ja järjestölippujen poistuttua patsaan alueelta.