Ylimääräinen kokous 16.10.2018

Pajarin Poikien Perinneyhdistys ry:n ylimääräinen kokous ja kerhoilta tiistaina 16.10.2018 klo 18.00 Tampereen Suojeluskunta ja Lottamuseolla, Väinölänkatu 2 (kellarikerros), Tampere.

Kerhoillassa esitelmän pitää tietokirjailija, majuri res. Matti Lehtimäki aiheenaan ”Meririntaman ilmatorjunta jatkosodassa – 12. It.KKK Suursaaren ja Tytärsaaren taisteluissa 1942”.

Suomen Leijonan kunniamerkin luovutus Helena Turpeiselle

Suomen Leijonan ansioristi

Tasavallan presidenttimme Sauli Niinistö on päättänyt myöntää kunniamerkin Pajarin Poikien perinneyhdistyksen kunniapuheenjohtajalle Helena Turpeiselle 4.6.2018.

Suomen Leijonan ansioristin Helena Pajari-Turpeiselle luovuttaa kenraalimajuri Kalervo Sipi Kalevankankaan hautausmaalla Vapaussodan muistomerkillä maanantaina 4.6.2018 klo 11.30.

Tervetuloa!

Mannerheimin syntymäpäivä 4.6.2018 klo 18.00

Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunta järjestää 4.6.2018 klo 18.00 Leinolassa Mannerheimin patsaalla muisto- ja seppeleenlaskutilaisuuden.

Seppeleen laskijat Marskin patsaalle Vehmaisissa Tampereen varuskunta, Tampereen kaupunki ja Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry.

Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunnan toiminta on pääosin veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen ylläpitämää yhteistyötä Tampereen varuskunnan, Tampereen kaupungin, muiden tamperelaisten järjestöjen, oppilaitosten, viranomaisten ja laitosten kanssa.

Toiminnan rahoittamiseksi kaupunki myöntää vuosittain toiminta-avustusta.

Pieni osa tarvittavista varoista kerätään toimijoiden maksamilla vapaaehtoisilla jäsenmaksuilla.

Jotta seremoniaosaaminen ei katoa, Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää joka toinen vuosi Tampereella päivän mittaisen seremoniakoulutustilaisuuden.

Suosittelemme taustajärjestöjemme osallistuvan koulutuksiin lähettämällä niihin seremonioihin osallistuvia jäseniänsä.

Järjestettävistä koulutuksista välitetään tietoja sähköpostitse.

Ohjeistamme myös seuraamaan verkkosivua www.mpk.fi ja siellä Pirkanmaan koulutusohjelmia.

Kiitämme kaikkia Kansalaisjuhlatoimikunnan työhön osallistuneita ja osallistuvia sekä yhteistyökumppaneita.

Toivomme tapahtumiin runsasta järjestöllistä osanottoa.

Nelihenkisen kunniavartion asettaa Puolustusvoimat.

Järjestöliput sijoittuvat puolikaareen patsaan sivuille ja taakse.

Yleisö asettuu patsasaukiolle patsaasta katsottuna aukion vasemmalle sivustalle ja taakse.

Seppeleen patsaalle laskevat Tampereen Varuskunnan, Tampereen kaupungin ja Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry:n edustajat.

Seremonia suoritetaan alla olevan ohjelman mukaisesti:

SUOMEN LIPUN VASTAANOTTO

MARSALKAN HOPEATORVET
Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri

PUHE

PUHALLINMUSIIKKIA
Puhallinorkesteri

KUORO
Mieskuoro Pirkanmiehet

RUKOUS
Tampereen seurakunnan edustaja

SEPPELEENLASKU
Puolustusvoimat, Tampereen kaupunki ja
Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry

KESÄPÄIVÄ KANGASALLA
Pirkanmaan maakuntalaulu
Puhallinorkesteri, kuoro ja yleisö

LIPUT POISTUVAT

Seremonia päättyy Suomen lipun ja järjestölippujen poistuttua patsaan alueelta.

Puolustusvoiman lippujuhla 4.6.2018 klo 12.00

Tampereen varuskunta järjestää Puolustusvoiman lippujuhlan päivänä maanantaina 4.6.2018 klo 12.00 Tampereen Kalevankankaan sankarihaudalla kunniakäynti- ja seppeleenlaskutilaisuuden.

Kansalaisjärjestöjen lippulinna kokoontuu Kalevankankaan hautausmaan pääportilla klo 11.30.

Seppeleen laskijat sankarihaudalle Kalenvankankaalla Tampereen varuskunta, Tampereen kaupunki ja Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistys ry.

Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunta järjestää Kalevankankaan hautausmaan sankarihaudalla vuosittain kunniakäynti- ja seppeleenlaskutilaisuudet Kaatuneitten muistopäivänä toukokuun kolmantena sunnuntaina ja Itsenäisyyspäivänä 6.12.

Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunnan toiminta on pääosin veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen ylläpitämää yhteistyötä Tampereen varuskunnan, Tampereen kaupungin, muiden tamperelaisten järjestöjen, oppilaitosten, viranomaisten ja laitosten kanssa.

Toiminnan rahoittamiseksi kaupunki myöntää vuosittain toiminta-avustusta.

Pieni osa tarvittavista varoista kerätään toimijoiden maksamilla vapaaehtoisilla jäsenmaksuilla.

Jotta seremoniaosaaminen ei katoa, Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää joka toinen vuosi Tampereella päivän mittaisen seremoniakoulutustilaisuuden.

Suosittelemme taustajärjestöjemme osallistuvan koulutuksiin lähettämällä niihin seremonioihin osallistuvia jäseniänsä.

Järjestettävistä koulutuksista välitetään tietoja sähköpostitse.

Ohjeistamme myös seuraamaan verkkosivua www.mpk.fi ja siellä Pirkanmaan koulutusohjelmia.

Kiitämme kaikkia Kansalaisjuhlatoimikunnan työhön osallistuneita ja osallistuvia sekä yhteistyökumppaneita.

Toivomme tapahtumiin runsasta järjestöllistä osanottoa.

PUOLUSTUSVOIMAIN LIPPUJUHLAN PÄIVÄ on virallinen liputuspäivä.

Päivää on juhlittu vuodesta 1942 lähtien 4.6. Tätä ennen armeijan lippujuhla oli 16.5. vuodesta 1919 lähtien.

Todelliseksi itsenäisyyspäiväksi suunniteltiin 16.5.1918, jolloin Helsingissä pidettiin Vapaussodan päätösparaati.

Toukokuussa ollut lippujuhlan päivä säilytti pitkään epävirallisen kansallispäivän aseman. Sillä oli suuri kansansuosio.

Päivän vietossa oli keskeistä suojeluskuntien ja armeijan paraatit.

Ensimmäinen paraati järjestettiin 16.5.1919. 16.5. oli valkoisen armeijan ja vapaussodan näkyvin kansallinen merkkipäivä 1920- ja 1930- luvuilla.

Vuonna 1934 armeijan lippujuhla määriteltiin viralliseksi liputuspäiväksi (asetus 27.4.1934).

Ylipäällikkö Mannerheim määräsi vuonna 1940, ettei lippujuhlan päivää vietetä vuonna 1940 vaan 19.5. vietettäisiin sodassa kaatuneiden sankarivainajien muistoa. Tarkoituksena oli edistää kansallista sopua.

Suomen ollessa jo uudessa sodassa muutettiin kesäkuun alussa 1942 liputusasetusta siten, että armeijan lippujuhlan päivä siirrettiin marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän kohdalle.

Aluksi päivää kutsuttiin Suomen Marsalkan syntymäpäiväksi, mutta varsin pian sitä nimitettiin puolustusvoimain lippujuhlaksi.

1970-luvun kalentereiden liputuspäivälistassa päivän virallisena nimenä on Suomen Marsalkan syntymäpäivä, jota vietetään puolustusvoimain lippujuhlana.

Lippujuhlan päivänä järjestetään näyttävä soti- lasparaati.

Seremonia järjestetään seuraavan ohjelman mukaisesti:

PUOLUSTUSVOIMAIN
LIPPUJUHLAN PÄIVÄ 4.6.2018

KUNNIAKÄYNTI JA SEPPELEENLASKU KALE-
VANKANKAAN SANKARIHAUDALLA KLO 12.00

LIPUN VASTAANOTTO
Satakunnan Lennoston esikuntapäällikkö

SUOMALAINEN RUKOUS
Puolustusvoimien varusmiessoittokunta

RUKOUS
Pastori Mauri Nieminen

VIRSI 577:1-3
Puolustusvoimien varusmiessoittokunta ja juhlayleisö

PUHE
Eversti Timo Saarinen Tampereen varuskunta

LAULUESITYS
Suomen laulu säv. Fredrik Pacius, san. Emil von Qvanten, suom. Taavi Hahl ja Finlandia-hymni säv. Jean Sibelius, san. V. A. Koskenniemi Mieskuoro Pirkanmiehet, johtaa Marja-Liisa Rautelo

SEPPELEEN LASKU
Tampereen varuskunnan päällikkö, Tampereen kaupungin ja Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistys ry:n edustajat

PORILAISTEN MARSSI
Puolustusvoimien varusmiessoittokunta

SUOMEN LIPPU POISTUU
Satakunnan Lennoston esikuntapäällikkö

Suomen lipun poistumisen jälkeen tilaisuus sankariristillä päättyy.

Liput ja joukot poistuvat komentojen mukaan Kalevantien suuntaan.

 

Vapaussodan 100-vuotisjuhla

Vapaussodan päättymisestä on kulunut 100 vuotta.

Finlandia-talo

Alkuun Kaartin soittokunta esitti Sibeliuksen säveltämän Alla Marcian.

Kaartin soittokunta – Alla Marcia
Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö seurassaan eduskunnan puhemies Risikko.

Juhlan avasi Tampereen Suomalaisen Klubin varapuheenjohtaja ja Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Kalervo Sipi.

Kenraalimajuri evp Kalervo Sipi

Arvoisa eduskunnan rouva puhemies, kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, hyvä juhlaväki.

Kolmen vapaussotamme ylipäällikkö Mannerheim on kaikkien noiden taistelujen jälkeen todennut vuoden 1918 sodasta:

Harvoin lienee sotaa viety voittoon niin vähin aineellisin voimavaroin, harvoin niin vaativia sotatoimia suoritettu improvisoiduin joukoin.

Suomen armeija, jota omassa maassa moni vihasi ja parjasi, pelasti maan perikadosta ja loi perustan Suomen tulevaisuudelle itsenäisenä valtiona, lujemman kuin mikään julistus.

Jos Vapaussotaa katsellaan niiden kahden sodan muodostamaan taustaa vasten, jotka Suomi joutui käymään viime maailmanpaljon yhteydessä, ei kukaan voi olla näkemättä vuoden 1918 taistelua oikeassa valossa.

Kolmen sotamme päämäärä on ollut sama!

Vaikka myöhemmin olemmekin joutuneet maksamaan vapaudestamme verrattomasti kalliimman hinnan älköön Vapaussodan uhreja ja ponnistuksia unohdetako.

Tänään me vietämme Vapaussodan 100-vuotisjuhlia teemalla Kertomus Suomen tiestä itsenäisyyteen.

Me järjestäjät haluamme kohdistaa kiitoksemme ja kunnioituksemme ensisijassa heille, jotka vasta itsenäistyneessä maassamme, olivat taistelemassa vapauden, itsenäisyyden ja kansanvallan puolesta.

Kyse on perusarvoista, joiden varaan Suomea rakennetaan tänä päivänäkin.

Tänään me vietämme Vapaussodan 100-vuotisjuhlia teemalla Kertomus Suomen tiestä itsenäisyyteen.

Tervetuloa!

Kaaderilaulajat, johtajanaan everstiluutnantti Matti Orlamo esittivät Eino Leinon sanoittaman ja Leevi Madetojan säveltämän Vapauden marssin.

Kaaderilaulajat – Vapauden Marssi

Vöyrin marssi

Missä marssi Vöyrin koulu
muistaa Ristiina ja Oulu,
Pohjanmaat ja mantereet;
kuinka kuului Suomen usko,
kertoo Ruoveen rantain rusko,
Tampereenkin tantereet.

Missä vaara suurin saarti,
siinä nähtiin Vöyrin kaarti,
kaikui jääkäreiden työt;
harvoin maattiin, harvoin syötiin,
päivät päälle käytiin, lyötiin,
seistiin vartiolla yöt.

Monta Hämeen hankiin haipui,
Messukylään kylmään vaipui,
monta Kurun metsät vei.
Aina eespäin! käsky kaikui.
Voittoon, kostoon! korvet raikui –
taikka kuoloon, taapäin ei!

Kunniata kaatuneille!
Hetki vannoa on heille
kautta kauniin synnyinmaan:
Sen jos vapaus vaipuu milloin,
nousee Vöyrin kaarti silloin,
taasen meitä tarvitaan.

Eino Leino

Gallén-Kallelan suunnittelema Vöyrin koulun merkki
Kenraalimajuri evp Kalervo Sipi ja eduskunnan puhemies Risikko

Puolustusministerin Jussi Niinistön puhe Vapaussodan 100-vuotisjuhlassa

Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö piti puheen

Arvoisa eduskunnan puhemies, kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, hyvät naiset ja herrat, mina damer och herrar

”Vapaussodan muistot eivät lopullisesti kadonneet, eikä niiden pidäkään koskaan kadota kansakunnan yhteisestä muistista.”

Näin totesi puheessaan tasan kymmenen vuotta sitten tässä samassa paikassa silloinen eduskunnan puhemies, nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Allekirjoitan nuo viisaat sanat.

Sata vuotta sitten Helsingin kadut täyttyivät juhlijoista.

Kaunis kevätpäivä iskostui läsnä olevien rintoihin ylevän isänmaallisena juhlana.

Voitokas harmaa talonpoikaisarmeija marssi kaupunkiin.

Vakavasti astuvien sarkapukuisten sotilaiden rivit kulkivat katsojien ohitse loputtomana jonona, joka ilman minkäänlaista ulkoista koreutta näytti läpileikkauksen maan omasta, maasta polkaistusta armeijasta.

Senaatin eli hallituksen joukot olivat voittaneet sodan – sodan, joka synnytti Suomen Puolustusvoimat.

Tuo päivä voisi olla itsenäisyyspäivä, itsenäisyysjulistuksen päivän sijaan.

Nimittäin 6. joulukuuta 1917 Suomi ei ollut vapaa maa, eikä maassa ollut järjestystä.

Vasta 16. toukokuuta 1918 miehittäjä oli karkotettu ja kapina kukistettu.

Hyvät kuulijat

Kullakin sukupolvella tuntuu olevan tarve kirjoittaa vapaussodan historia uudelleen ja kullakin sukupolvella – ajan hengestä riippuen – on oma tulkintansa vuoden 1918 sodasta.

Tällä hetkellä tulkintojen keskiössä on terrori.

Sodan tapahtumia lähestytään paljolti väkivaltaisuuksien kohteeksi joutuneen yksilön kokemuksien kannalta.

Tapahtumat näyttäytyvät nykyihmiselle käsittämättöminä raakuuksina ja sodan valtiollinen merkitys jää toissijaiseksi.

Niin ikään historian lainalaisuus – syy ja seuraus – jää taka-alalle.

Suomalaiset eivät taistelleet toisiaan vastaan ilman kansan valitsemaa eduskuntaa ja sen valitsemaa hallitusta vastaan aloitettua kapinaa.

Samoin valkoinen terrori oli reaktio punaiselle terrorille.

Sota vuonna -18 oli ennen kokematon kansallinen onnettomuus.

Materiaaliset vahingot ja tuhannet menehtyneet koettelivat nuoren kansakunnan kestokykyä.

Vastuu siitä kuului vallankumoukseen ryhtyneille eikä sitä pese pois kapinallisten myöhemmät kärsimykset.

Osavastuun sodasta kantoi Leninin johtamat bolševikit, jotka yllyttivät suomalaisia vallankumoukseen.

Lenin tuki asein ja sotilain Suomen punakaarteja.

Vallankumous perustui räikeään propagandaan.

Aikakauden informaatiosodankäyntiä käytiin etenkin lehdistössä levitettyinä villeinä huhuina.

Väritetyt mielikuvat ja naiivit käsitykset johtivat vallankumoukseen.

Kolkoimman kohtalon lopulta saivatkin Neuvosto-Venäjälle paenneet punaiset, joille valhe paljastui viimeistään Stalinin teloituskuopilla.

Hyvät kuulijat

Kansakunta rakentuu paljolti kokemuksen ja tunteen varaan.

Vaikeatkin muistot rakentavat kansakokonaisuutta.

Satavuotiaan valtiomme kivikkoinen tie jatkui talvi- ja jatkosodissa, mutta yhtenäisenä kansakuntana.

Vapaussodan voittajien viisautta oli kehittää yhteiskuntaa niin, että kaikilla suomalaisilla oli puolustettavaa diktatuurin uhatessa vapauttamme vuonna 1939.

Vuoden 1918 tärkein perintö on itsenäisyyden, kansanvallan ja oikeusvaltion säilyminen.

Kansallisen eheyden rakentaminen jatkui sodan jälkeen demokratian keinoin kunnissa ja valtiollisella tasolla.

Meidän on tänäkin päivänä kannettava huolta demokratian toimivuudesta ja kansanvaltaisten menettelytapojen arvostuksen ja kunnioituksen säilymisestä.

Marsalkka Mannerheim kirjoitti Muistelmiensa loppusanoihin opetuksen, jonka hän tahtoi painaa tulevien sukupolvien tuntoihin tulikirjaimin:

”Eripuraisuus omissa riveissä iskee tuhoisammin kuin vihamiehen miekka, ja sisäiset riidat aukaisevat oven ulkoa tulevalle tungettelijalle.”

Kaartin soittokunta esitti Sibeliuksen säveltämän sinfonia nro 5 Es-duuri op.82, III Allegro molto

Sibeliuksen säveltämä sinfonia nro 5 Es-duuri op.82, III Allegro molto

Samalla Kulosaaren yhteiskoulun oppilaat tanssivat koreografi Anna Palmion luoman esityksen.

Kulosaaren yhteiskoulun oppilaat tanssivat

Yle taltioi 16.5.2018 100-vuotismuistojuhlan Finlandia-talosta.

Juhla on katsottavissa Yle Areenassa 16.6.2018 saakka:

https://areena.yle.fi/1-4389837

 

 

 

Tampereen taistelujen 100-vuotismuistoseminaari

Tampereen taistelut 1918 – 100-vuotisseminaari

lauantaina 7.4.2018 klo 14-16, Sampolan juhlasali

Yksi Vapaussodan ratkaisutaisteluista käytiin Tampereella maalis-huhtikuun vaihteessa 1918.

Tampereella ratkaistiin Suomen suunta.

Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys järjestää aihetta käsittelevän avoimen seminaarin lauantaina 7.4.2018.

Tampereen taistelut 1918 – 100-vuotisseminaari yleisöä

Tapahtumassa on vieraana myös puolustusministeri Jussi Niinistö.

Puolustusministeri Jussi Niinistö

Pääesitelmän pitää Tampereen Suomalaisen Klubin varapuheenjohtaja ja Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Kalervo Sipi.

Kenraalimajuri evp. Kalervo Sipi

Ohjelma:

”Suomi!”
Altto Malin Döragrip ja solistien kuoro

Altto Malin Döragrip ja solistien kuoro

Tervehdyssanat
Markku Rauhalahti, Vapaussodan Tampereen Seudun
Perinneyhdistyksen puheenjohtaja

Vapaussodan Tampereen Seudun
Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Markku Rauhalahti

Puolustusministerin tervehdys
Puolustusministeri Jussi Niinistö

”Uskonnon ja kansanvallan puolesta”
Basso Visa Kohva ja miessolistit

Basso Visa Kohva ja miessolistit

Vapaussota ja Tampereen taistelut
Kalervo Sipi, Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja

Lääkintähuolto Tampereen taistelujen pyörteissä
Eeva Tammi, sotahistorioitsija

Lääkintähuolto Eeva Tammi, sotahistorioitsija

”1918 Tampereen vaihe”, pienoisoopperaesitys
Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry:n taiteilijat

TERVETULOA!

Rautjärven muistomerkin paljastus 25.8.2017

Muistomerkin paljastus

Aluksi Vuoksen mieslaulajien kvartetti esitti Finlandia-hymnin.

Näistä Hiidenjärven maisemista Jääk.K./18 D lähti hyökkäykseen Jatkosodassa 31.7.1941
Puhe Kenraalimajuri evp Kalervo Sipi

 

Paljastustilaisuuden osallistujia
Muistomerkkijuhlan yleisöä Rautjärven aseman koululla

Kiven paljastus Harri Virtapohja ja Iiris Lehmuskenttä

Eija Loueniva ja Timo Siukosaari rajalla juuri siinä kohdalla, mistä Jääkärikomppania ylitti rajan Jatkosodan alkaessa.

Rautjärven sotahistoriaan liittyvä muistomerkkipäivä perjantaina 25.8.2017

18. divisioonan Jääkärikomppanian muistomerkin paljastus kohteessa

Paikka: Kiurunrannantie 70, 56640 Purnujärvi

  • Jääkärin marssi (paljastuksen yhteydessä) Vuoksen mieslaulajien kvartetti

Maamme-laulu

Klo 11.45 Rajapaalulla käyntiJääk.K/18.D:n rajanylityskohta (paalu II/14)

Klo 12.30 Jääk.K/18.D:n esikunta- ja majoitusalueella käynti Korpijärvellä

Muistomerkkijuhla

Paikka: Rautjärven aseman koulu, Urheilijankatu 9, 56610 Rautjärvi

13.00 alk. Kenttälounas; hernekeittoa, vanikkaa, mehua

14.30 Armas Maasalo: Hämärässä Raili Tervonen

Rautjärven kunnan tervehdys Kunnanjohtaja Harri Anttila

Rautjärven reserviläisten tervehdys Puheenjohtaja Aarto Kosunen

Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen tervehdys Puheenjohtaja Kalervo Sipi

Taneli Kuusisto: Siunaa ja varjele meitä Marja-Leena ja Kari Luumi

18.D Rautjärvellä 1941, esitelmä Sotahistorian asiantuntija

Tuomo Juntunen

Sulho Ranta: Testamentti pojalleni Kari Luumi

Aili Runne: Laps´ olen Karjalan Marja-Leena Luumi

”Pajarin nyrkki” -kirjan julkistus Harri Virtapohja ja

Tuomo Juntunen

Huomionosoitukset Kalervo Sipi

Jussi Kirjavaisen kirjan (9./JR 27) esittely Rauni Pietiläinen/ Tuomo Juntunen

Karjalaisten laulu

Kahvia

Käynti Vilkon tornilla